Atte Arvostaa: Justice League

Vihdoin ja viimein, se on täällä. Neljän vuoden ja neljän elokuvan jälkeen, DC Extended Universe saapuu ensimmäiseen väliettapiinsa, kun DC:n elokuvasankarit kokoontuvat valkokankaalle yhdessä. Justice League on täällä. DC:n elokuvilla on ollut hieman vaikeaa viime aikoina. Wonder Woman oli kunnari, mutta Man of Steel, Batman v Superman: Dawn of Justice ja Suicide Squad olivat toinen toistaan kehnompia yrityksiä toistaa Marvelin 6 vuoden prosessia elokuvauniversumin luomisessa. Mutta Wonder Womanin onnistuminen loi toivoa siitä,  että DCEU voisi saada asiansa kuntoon. Ja tämä toivo piti mielenkiinnon hengissä, trailerien yrityksistä huolimatta.

Ja tässä on lopputulos.

SISÄLTÄÄ JUONIPALJASTUKSIA jotka liittyvät erääseen kuolleeseen hahmoon, eli jos pidät sitä itsestäänselvyytenä, go for it.

Justice League 

Elokuva: Batman (Ben Affleck) ja Ihmenainen (Gal Gadot) etsivät superihmisiä. Supernopea Salama (Ezra Miller), merten valtias Vesimies (Jason Momoa) ja Victor Stone eli kryptonilaisen teknologian luoma Kyborgi (Ray Fisher) vastaavat kutsuun, kun Maahan hyökkää Steppenwolfin (Ciaran Hinds) johtama armeija, tarkoituksenaan tuhota Maa synkän herransa nimessä....

Justice League on kahden ohjaajan luomus; Zack Snyder teki isomman osuuden työstä, kunnes perhetragedian jälkeen hän jätti tuotannon. Elokuvan viimeisteli ja osittain uudelleenkuvasi Joss Whedon. Ja tämä näkyy, ja lähinnä ainoastaan pahassa. Justice League on ontto, sieluton elokuva ilman mitään mielenkiintoista tai uutta annettavaa omalle genrelleen, niin visuaalisuuden kuin tarinan sisällön puolelta. Se on kuitenkin teknisesti paremmin tehty kuin Suicide Squad ja selkeämpi rakenteeltaan kuin Batman v Superman, joskin studion käsi tässä näkyy myös miinuksena. Man of Steel ja BvS olivat rehellisesti Snyderin elokuvia, kun Justice League taasen on kahden ohjaajan visioiden ja studion vaatimusten sekamelska; välillä värikäs ja vitsikäs, toisaalla taas saturoitu ja vakavampi. Tämä on todella selkeää, ja ei vaadi tarkkaavaisuutta huomata missä kohtaa Whedonin kädenjälki näkyy. 

Koska tämä on suurilta osin negatiivinen arvio, haluan aloittaa positiivisuudella. Joten mikä elokuvassa sitten toimi? Gal Gadot on yhä mainio, ja huokaisin helpotuksesta kun Steppy ei jyrännytkään koko Themysciraa alleen kuten alunperin pelkäsin. Ihmenaisen alun toimintakohtaus on hienosti kuvattu ja hyvin tehty, kuin myös Batmanin yöllinen intro. Muutama vitseistä toimii, varsinkin jos ne tulevat Salaman suunnalta. Ezra Miller on mainio Salama, joskin olisi ehkä kannattanut tehdä hänestä Wally West, sillä mitään merkittävää yhteistä tällä Salamalla ei ole Barry Allenin kanssa. Alun iso historiallinen taistelu Steppyä vastaan on eeppinen ja mittakaavassaan uskottava. Vesimies kunnostautuu taisteluissa ja näyttää silloin todella hyvältä. JK Simmons on hyvä valinta Gordoniksi, ja toivon että hän saa tulevaisuudessa näytellä hahmoa uudestaan. Mutta siinä se aikalailla olikin.

Ben Affleck ei jostain syystä vakuuta enään lainkaan Batmanina, ja tämä vaikuttaa eniten olevan leffassa mukana vain pakon edestä. Ray Fisherilla on taitoa näyttelijänä, mutta Kyborgi on monotoninen tylsimys. Salaman puku näyttää yhä kamalalta, ja sama pätee myös Batmanin turpeaan pukuun, Kyborgin CGI-kehoon ja Vesimiehen tylsään haarniskaan (ilman paitaa tai ei mitään!). Jason Momoa on hyvä toimintakohtauksissa, mutta muuten hän ei vakuuta. Ja näiden hahmojen keskenäinen kemia on lähes olematonta, eikä heille anneta kunnolla edes aikaa kimpoilla toisistaan. Henry Cavill todistaa viimein olevansa huonoin live-action Teräsmies ikinä, ollessaan yhä entistä puisevampi ja kiusallisempi joka kohtauksessa. Miljoonia maksanut CGI-viiksenpoisto teki tämän naamasta oudon, kumisen ja välillä todella feikin näköisen.

Steppysta puheenollen; Steppy on ehkä kehnoimpia geneerisiä tuomiopäivän pahiksia, jopa supersankarileffojen mittapuulla. En tiedä kuinka paljon Ciaran Hindsille maksettiin tästä, mutta häntä ei näy eikä kuulu tietokonetehostemonsterista laisinkaan. Steppy näyttää rumalta, irtonaiselta ja katoaa alati taistelun massaan koostaan huolimatta. Parademonit ovat myöskin hämärästi suunniteltuja örkki-ötökkä-kyborgeja ja ilman kunnon valaistusta heistä ei oikein saa kunnon kuvaa. "Emolaatikot" ovat vain tylsä MacGuffin ilman mitään erityistä uniikkiutta, vain erilaisia Kosmisia Kuutioita. Elokuvan lopputeksteissä mainitaan että nämä hahmot ja muut ovat Jack Kirbyn Fourth World-hahmoja. En kuitenkaan tunnistanut mitään yhteistä näiden ja Kirbyn luomusten välillä, ja kaikki nyanssi ja luovuus mitä Kirbyn Uusissa Jumalissa oli on kadonnut taivaan tuuliin. 

Alkuperäinen Steppy: kliks.

Ja kaikesta näkyy se, kuinka tekijöille ei ollut tärkeää matka vaan päämäärä. Hahmot kerätään kasaan nopeasti, sitten tapellaan hieman pahiksen kanssa, sitten käytetään macguffinia Teriksen henkiinherättämiseen, ja sitten mennään lopputappeluun. Välissä tapahtuva hahmokehitys on olematonta kaikkien muiden paitsi Salaman kohdalta. Ja kun iso osa juonesta nojaa Teräsmieheen ja siihen millainen symboli hän on...puhutaanpas tästä hieman. MIKÄ Man of Steelissa tai Batman v Supermanissa antoi ymmärtää, että hän on jonkinnäköinen toivon symboli tai edes rakastettu? Ei, yleisö kurkoittamassa häntä kohti ei ole mikään vahvistus tästä. Mikään hänen teoissaan tai puheissaan ei näytä tämän olemassaolon tärkeyttä. Ja tämän kuoltua, Justice League näyttää maailman suremassa tätä ja kuinka kaikki on heti huonommin ilman tätä, ja kuinka Batman puhuu tästä toivon symbolina. Mikään aikaisemmissa elokuvissa ei oikeuta tätä, ja tämän tähden mikään tästä ei tunnu yhtään miltään elokuvan aikana. Teräsmiehen kuolema BvS:ssä ei merkinnyt mitään, ja Justice League vain vahvisti tätä. Teräsmies kuoli, nousi ylös ja pelasti maailman, mutta minä en tuntenut mitään.

Se onkin tämän elokuvan pahin heikkous. Minä rakastan Oikeuden Puolustajia, tämä lienee tullut jo selväksi. Ja tämä on ensimmäinen kerta kun maailman ensimmäinen supersankariryhmä, THE SUPERHERO TEAM on valkokankaalla. Teräsmies, Batman ja Ihmenainen, DC:n pyhä kolminaisuus, ja mukanaan myös Salama, Kyborgi ja omiin suosikkeihini kuuluva Vesimies, vastassaan yksi Kirbyn Uusista Jumalista. Ja lopputuloksena oli elokuva ilma mitään merkittävää sisältöä. Justice League on parempi kuin Batman v Superman ja Suicide Squad, mutta se ei ole iso rajapyykki ylitettäväksi. Se on supersankarileffojen mittapuulla perustason alapuolella oleva kerran katsottava toimintapläjäys ilman sydäntä tai mitään sanottavaa. Jopa Danny Elfmanin säestykset olivat täysin mitäänsanomattomia. DCEU:n tulevat elokuvat eivät tule sitomaan itseään menneiden elokuvien kaanoniin, mikä tarkoittaa luultavasti sitä että tämä elokuva unohtuu hyvin pian. Eikä mikään ihme. Justice League on toiminnallista ajanhukkaa, joka näyttää välillä nätiltä ja jossa on muutama hyvä vitsi, ja kun tajuaa että tämä on parasta mitä DCEU voi tehdä Oikeuden Puolustajien kanssa, on kokonaisuus lähinnä surullinen.

Atte T

PS. Lopputekstien jälkeinen kohtaus oli ainoa josta oli vähän innoissani elokuvan loputtua. Paremmalla ohjaajalla ja käsikirjoituksella näistä hahmoista voidaan saada paljon irti, ja idea Tuomiopäivän Legioonasta tulevina pahiksina innostaa. Josko nyt voimme palata takaisin siihen "hullu tiedemies" Lex Luthoriin bisnesmies-Luthorin sijaan? Haluan sen taisteluhaarniskan!

PPS. Yes, the amazonian clothes went as the goldenlassogirl expected. Boob armor in the prehistory sequence, and in the present there are significant number of amazons sporting the "modern" version of the same armor. Also there are multiple gratuitous shots of Diana's behind in the framing. Soooo....yeah.