Lyhyt versio: Ei.
Pitkä versio:
Iron Man 3 -sisältää spoilereita!
 |
| Sopivahko metafora. |
Taustaa: Mandariinin oikea nimi ei ole tiedossa. Hän on Kiinan varakkaimman liikemiehen ja englantilaisen aatelisnaisen poika, jonka esi-isien joukossa seisoi kuuluisa Tsingis-Kaani. Hänen vanhempansa kuolivat kuitenkin tämän ollessa lapsi, ja pojan otti huostaansa isän katkera sisko, joka iskosti tähän vihansa länsimaita kohtaan. Hänestä tuli korkea-arvoinen kiinan virkamies, Mandariini. Kommunistien noustua valtaan hän menetti asemansa, maansa ja palatsinsa. Etsiessään uutta tarkoitusta, hän löysi Henkien Laaksosta muinaisen makluaanien avaruusaluksen ja sen pilotin ruumiin. Tutkiessaan alusta hän löysi sen voimanlähteen-kymmenen sormusta, jotka tekivät hänestä lähes voittamattoman. Hän alisti Henkien Laakson asukkaat ja aloitti polun, jota hän kutsuu kohtalokseen: Kiinan, ja sitemmin koko maailman valloitus. Tällä polulla hän kohtasi Rautamiehen, josta sitemmin tuli hänen arkkivihollisensa. Mandariini loi Stan Lee ja Don Heck, ja suomessa Mandariini esiintyi ensimmäisen kerran Vihreä Mies Hulk-lehden numerossa 6 (1982)
Elokuva: Kostajien pelastettua maailmaan Lokilta ja tämän armeijoilta, kuoleman porteilla käynyt Tony Stark (Robert Downey JR.) kärsii paniikkihäiriöistä ja vainoharhaisuudesta ja rakentaa loputtomasti uusia haarniskoita suojellakseen itseään ja Pepperiä (Gwyneth Paltrow). Asioita ei auta ollenkaan nerokkaan terroristijohtaja Mandariinin (Ben Kingsley) hyökkäykset länsimaita vastaan. Kun Mandariini suuntaa seuraavan hyökkäyksensa kohti Tonya, täytyy tämän kohdata uuden uhan lisäksi menneisyytensä demonit.
Ehkä lienee parempi että hieman valotan taustoja: Kun tämän leffan esikoistraileri tuli pihalle, oli maailma innoissaan, enkä ollut eri mieltä. Iron Man 3 vaikutti täydelliseltä jatko-osalta. Synkempi tunnelma sopi lähdemateriaaleihin joita oltiin käyttämässä: Rautamiehen arkkivihollisen Mandariinin elokuvaversio näytti ja kuulosti upealta ja Kinsgley on mahtava näyttelijä, ja juonessa otettaisiin vaikutteita parhaimmasta Rautamies-tarinasta, Warren Elliksen Extremiksestä. Tämä ei voisi mennä pieleen.
SIIIGH.
Kuinka pahasti hyvät ideat voi mennä pilalle? Aika pahasti. Ensimmäinen tunti on erittäin lupaava- Mandariini näyttää vaikuttavalta, Robert on yhtä mahtava kuten ainakin ja juoni ei jää junnaamaan. Tässä vaiheessa jo ärsyttävät pienet asiat alkoivat nostaa päätään. Tenneseeläinen koulupoika Harley (Ty Simpkins) oli todella ärsyttävä ja täysin turha sidekick, jonka painoarvo juonelle oli olematon. Rautamies-haarniskan akku loppuu lentomatkan jälkeen- Iron Man 1:ssä akkua riitti lennolla Malibusta Afganistaniin ja takaisin. Tony ei huomaa ohjusiskua taloonsa ennen kuin se on uutisissa. Mutta hei, ei Iron Man 1:kään ollut täydellinen.
Mutta sitten ensimmäinen tunti oli kulunut. Ja Tony löysi Mandariinin. Muistan vieläkin kun olin ensi-illassa katsomassa, ja totuus Mandariinista tuli selville. Kaikki nauroivat ja oli hauskaa. Minua ei naurattanut. Miksi? Minä pidin Mandariinin uudistetusta versiosta. Se oli vaikuttava, tyylikäs uudelleenkeksitty versio Marvelin yhdestä vanhimmista pahiksista ja Rautamiehen arkkivihollisesta. Mandariinissa näkyi nykyaikaisen terrorismin pelon kiteytymä. Tätä oltiin rakennettu Iron Man 1:stä lähtien, ja trailereissa ja ennakkomateriaaleissa nähty Mandariini oli paholaismaisen ovela ja älykäs vihollinen.
Ja sitten koko homma vedetään vitsiksi. Se ei ole pelkästään hyvän työn tuhlaamista, se on myös klassisen hahmon väärinkäyttöä, mahtavan näyttelijän tuhlaamista ja sarjakuvien tradition pilkkaamista. En nauranut sille elokuvissa, enkä naura vieläkään. Mutta, ehkä tämän voi vielä pelastaa? Ehkä oikea Mandariini on vielä tulossa, jotain vielä hienompaa. Eip, oikea Mandariini on Guy Pearcen näyttelemä tylsä nörtti Aldrich Killian. Killian, jonka historia sarjakuvissa on yhden sivun mittainen. Killian, joka on vain yksi naama lisää tylsiä vihollisia ilman kunnon motiivia. Miksi hän käy Tonyn kimppuun? Koska tämä pilkkasi Killiania joskus juhlissa (Ja koska Rautamies voi estää hänen suunnitelmansa). Jos sinulle esitellään Oscar-voittaja Ben Kingsleyn näyttelemä terroristijohtajan ja superrikollisen yhdistelmä, mutta lopulta saat eteesi Guy Pearcen valkoisessa puvussa puhkumassa tulta. Ei, se ei ole hyvä vaihtokauppa. Tästä alkaakin elokuvan alamäki. Killianin juoni käydään lävitse, ja ainoa mitä jää jäljelle on lopputappelun sekamelska täynnä ärsyttäviä kohtia, kuten Rautamies-pukujen hajoaminen pienestäkin iskusta (muistetaan että haarniska kesti aiemmin THORIN ISKUJA), ja Pepperin kohtalo. Kuka muka uskoi hetkeäkään että Pepper kuolisi? Ja mistä Pepper yhtäkkiä omasi voimat voittaa Killianin, jollekka Rautamies ei pärjännyt. Mitenkä Pepper käytti Rautamiehen hansikasta ilman kaarireaktoria? Jos tälle kaikelle löytyy luonteva selitys, kertokaa toki mullekkin.
Mutta kaikesta tästä huolimatta, voin hampaita purren myöntää että ei Iron Man 3 ole täysin vailla hyviä asioita. Esimerkiksi elokuvan suuri twisti on hyvä, piru vieköön. Idea on toteuksesta huolimatta mainio. Samoin idea sen takana- ennakkomateriaalit ja trailerit pelasivat yleisöä samaan tapaan kuin Mandariini itse elokuvassa. Mitä yleisölle näytettiin oli kokoelma terrorismiin ja stereotyyppeihin viittaavia trouppeja jolla meitä huijattiin. Idealle ja illuusiolle nostan hattua. Samoin näyttelijöiden suoritukset ovat hyviä. Downey on tässä kohtaa jo yhtä sinut roolinsa kanssa kuin Hugh Jackman
on roolissaan Wolverinenä. Ja vaikka inhosinkin Trevor Slatternyn hahmoa, on Kingsley silti loistava. Myös huumori toimii, mikä onkin uuden ohjaaja Shane Blackin vahvin ala. Monet Downeyn heitot ovat sellaisia, että hymyilen niille vielä monta tuntia leffan jälkeen.
Loppukaneetteja? Iron Man 3:sen kiteyttää loistavasti mielestäni Tony kyseisen elokuvan lopussa: You start with something beautiful. Something exciting. Then comes the mistakes. Perusidea leffan takana on mainio ja suorastaan nerokas, mutta toteutus haparoi ja pahasti. Marvel yritti pelastaa Mandariinin hahmon lyhytfilmissä All hail the King, mutta mikä on menetetty on menetetty. Ehkä jossain on "oikea" Mandariini, mutta Kingsleyn näyttelemää ja trailereissa nähtyä miestä ei saa enään takaisin. Iron Man 3 on hyvään ideaan perustuva mutta lopputulokseltaan pettymystä aiheuttava sekamelska.
Thor: The Dark World
Taustaa: Malekith oli musta haltia Svartalfheimista, joka kasvoi sotaisassa maailmassa. Hänen äitinsä myi hänet vastineeksi ruuasta sotakoirillensa, ja Malekith palveli armeijassa polttaen kuolleiden ruumiita. Peikkojen kaapatessa hänet hän tutustui toiseen mustaan haltiaan, joka paljastui mahtavaksi velhoksi. Tämä velho auttoi häntä pakenemaan, ja opetti Malekithille kaiken minkä tiesi. Kun velho paljasti haluavansa lopettaa sodan haltioiden ja peikkojen välillä, raivostui Malekith ja surmasi velhon, sanoen "sodan olevan se tuli jossa haltioiden sydämet taotaan." Velho onnistui kuitenkin arpeuttamaan malekithin, muuttaen toisen puolen tämän kasvoista pikimustaksi. Malekith palasi kotiin, ja syötti oman äitinsä koirille. Hänet nimettiin tämän vuoksi Malekith Kirotuksi.
Malekith liittoutui Lokin kanssa, ja varasti Muinaisten Talvien Lippaan, saaden Thorin peräänsä. Malekithin loi Walt Simonson.Elokuva: Kostajien voitettua Lokin, päätyi Thorin velipuoli takaisin Asgardiin ja vankityrmään. Samaan aikaan maassa Jane Foster löytää oudon portaalin, joka johdattaa hänet mystisen Aether-aineen luokse. Tämä herättää mustan haltia Malekithin (Christopher Eccleston) ikiunestaan, ja Thorin vietyä Janen Asgardiin, hyökkää Malekith, tämän kakkosmies Algrim (Adewale Akinnuoye-Agbaje) ja heidän armeijansa heidän kimppuunsa. Thor tarvitsee kaikki toverinsa voittaakseen Malekithin-mukaanlukien Lokin. Mutta voiko Thor luottaa veljeensä, ja kuinka pitkälle hän uskaltaa mennä suojellaksensa Janea?
Thor: The Dark World on Iron Man 3:sen tapaan elokuva, jossa oli kiinni uskomaton määrä potentiaalia. Hahmoja ja tyyliä parhaimmalta Thor-kirjoittajalta Walt Simonsonilta? Sold! Christopher Eccleston näyttelemässä pahista, Malekithia? SOLD! Asgardin outoa "Clarken 3. lakiin" perustuvaa magitek-aseistusta ja lentäviä veneitä? Sold! Mustia Haltioita laserkivääreillä ja creepyillä naamareilla? Sold! Kaikki ennakkomateriaali lupasi erittäin viihdyttävää Thor-seikkailua.
Ja sitä se olikin....ainakin osittain. Niin kauan kun oltiin Asgardissa, Malekithin aluksella tai leffan nimikkomaailmassa Svartaflheimissa, oli tunnelma ja tyyli uskomaton ja mukaansatempaava. Kun oltiin Lontoossa seuraamassa tylsiä ja toistuviin vitseihin perustuvia sivuhahmoja, oli elokuva uskomattoman tylsä ja paikallaan junnaava. Juoni oli perinteinen "Buahahhaa evil-guy-destroys-the-world", eikä sinänsä tarjoa mitään kauhean kummallista. Kuten edellisenkin Thor-leffan, tämänkin voima on hahmoissa. Chris Hemsworth ja Tom Hiddlestone vetävät roolinsa Thorina ja Lokina edelleen loistavasti, ja varsinkin Loki loistaa (jälleen). Hiddlestone on näytellyt Lokia nyt kolmessa elokuvassa, ja joka kerta hieman eri näkökulmasta. Thor-leffassa Loki oli hieman enemmän verhojen takana naruja vetelevä vallananastaja, Avengersissa hän oli juonikas valloittaja ja sotapäällikkö ja nyt hän on vankeudesta vapauteen itsensevä luikerteleva valehtelija. Marvelilla on kova paikka Lokin hahmon kanssa ja mitä sille käy tulevien elokuvien kanssa, sillä hahmon suosio on yhä suunnaton. Uusista hahmoista Malekith on varsin mielenkiintoinen ilmestys. Eccleston näyttelee hyvin, ja visuaalisesti Malekith on vakuuttava. Hänen motiivejensa ja historiaansa käydään lävitse vain aika vähän, ja tämä on harmi-Ecclestonin mukaan näin ei alunperin ollut tarkoitus, vaan Mustien Haltioiden historiaa piti käydä enemmän lävitse, mukaanlukien Malekithin perhettä-mutta tämä sai mennä Lokin roolin kasvaessa elokuvassa, mikä oli-anteeksi nyt vaan- huono valinta. Loki on hahmo, joka on nähty nyt jo kahdesti parrasvaloissa. Malekithilla olisi ollut mahdollisuus tulla isommaksi ja paremmin esitetyksi pahikseksi, mutta valitettavasti suosio meni tämän ylitse. Pidän toki yhä Lokista, mutta liika on aina liikaa. Muut näyttelijät kuten Hopkins, Elba ja Alexander vetävät myöskin roolinsa samalla taidolla millä edellisessä elokuvissa.
Elokuvan heikoimmat kohdat ovat ehdottomasti ne, jotka eivät tapahdu Asgardissa tai Thorin tai Malektihin ympärillä. Darcyn ja tämän harjoittelijan Ianin (Jonathan Howard) sekoilut Selvigin kanssa eivät ole mielenkiintoisia eivätkä edes hauskoja, vaikka kuinka koomisia yrittävätkään olla. Thor-elokuvien katsojat ovat tulleet katsomaan Thoria hakkaamassa hirviöitä ja Lokia juonimassa, eivät ylikoomisia ihmisiä harhailemassa pitkin Lontoota. Nämä kohtaukset myöskin rikkovat hieman tunnelmaa joissain kohtaa, mikä on todella ärsyttävää ja valitettavasti laskee elokuvan tasoa. Jane Foster ei myöskään ole kovinkaan mielenkiintoinen hahmo, vaikka Portman näytteleekin tätä hyvällä asenteella. Thorin rakkaana katselisi mieluummin paljon mielekkäämpää Sifiä.
Mutta on elokuvalla hyviäkin puolia. Koko elokuva tuntuu scifi-fantasiaseikkailulta jossa taikuus ja teknologia ovat molemmat sielä hämärän rajamailla, mikä toimii Thorin maailmassa hyvin. Ohjaajana oleva Alan Taylor (Game of Thrones) vahvin puoli on kohtauksissa jotka tapahtuvat Asgardissa, varsinkin hiljaisissa kohtauksissa. Malekithin herääminen ja Algrimin muuttuminen Kurseksi, Thorin tappio Svartalfheimissa ja varsinkin Friggan hautajaiskohtaus ovat hyvin tunteikkaita ja kauniita kohtauksia. Myöskin kohtauspaikat ovat hienoja ja pitkälti lavasteita CGI:n sijaan ja kuvauspaikkoina toimi paljon "oikeat paikat". Samoin musta haltiat on tehty täysin maskeeraamalla-tästä upea esimerkki on Algrim, joka on upea näky näinä CGI:n täyttäminä päivinä. Samoin lopputekstien jälkeen tullut James Gunnin ohjaama stinger oli mainio, ja esitteli meille hieman Marvelin galaktista universumia.
Thor: the Dark World on kaikin puolin keskiverron ok Marvel-leffa. Kuten Iron Man 3, sillä oli käsissään ainekset loistavaan Marvel-leffaan mutta lopputulos oli jotain muuta. Iron Man 3:sen tasolle ei kuitenkaan ihan mennä, sillä elokuvassa on yhä paljon hyviä asioita ja hyviä hahmoja. Toivon että tuleva Thor: Ragnarök pistää asiat kuosiin ja pitää ihmiset kaukana poissa Thorin maailmasta, ja tuo tilalle lisää Simonsonin kuuluisa luomuksia kuten Beta-Billin ja Surturin.
Ensi kuussa viimeinen osa, ja Marvelin kaksi viimeisintä leffaa ennen seuraavaa Avengers-jyrää. Palataan asiaan Maaliskuussa.
Atte
