Mitä pidin siitä?
No mitäs luulette. Fantastic Four on ehkä huonoin supersankarielokuva jonka olen koskaan nähnyt. Se ei toiminut sci-fi elokuvana, se ei toiminut nuorisoelokuvana eikä todellakaan supersankarielokuvana. Se on hajuton, se on mauton ja täynnä tylsää ja hämmentävää teknologia-jargonia. Ohjaaja Trank ajautui kuvaksissa usein tappeluihin sekä studion että näyttelijöiden kanssa, sillä hänen "visionsa" ei vastannut Foxin tarvetta klassisemmalle supersankarielokuvalle. Trank oli sanonut haluvansa Cronebergin Kärpänen-elokuvan tyylisen version Ihmenelosten voimien alkuperästä ja nämä vaikutukset näkyvät ja ovatkin kuvauksellisesti parhaat kohdat elokuvassa. Mutta nämä osat ovat lyhyitä, ja epäsopivia elokuvan tunnelmaan. Näyttelijät eivät omaa lainkaan kemiaa keskenään, ja osa on suorastaan ärsyttävän epäsopivia rooleihinsa näinä klassisina hahmoina.
Tämän parempaa arvostelua en aio tästä sontaläjästä tehdä, mutta tämä toimii hyvänä aasinsiltana tämän päivän aiheeseen: Mikä Ihmeneloset-elokuvien tekemisessä on niin vaikeaa?
 |
| Oh, they thought they were the FF. That's adorable. |
Tämän parempaa arvostelua en aio tästä sontaläjästä tehdä, mutta tämä toimii hyvänä aasinsiltana tämän päivän aiheeseen: Mikä Ihmeneloset-elokuvien tekemisessä on niin vaikeaa?
Ihmenelosten syntymän jälkeen 1961 on Marvelin sankariperheestä tehty kolme elokuvaa jotka on julkaistu ja yksi jota ei koskaan virallisesti levitetty. Tim Storyn ohjaamat Fantastic Four (2005) ja Fantastic Four: Rise of the Silver Surfer (2007) elokuvat eivät myöskään saaneet hyvää vastaanottoa mutta oli silti huomattavasti parempi kuin viime vuotinen yritys. Ne olivat värikkäitä, toiminnantäytteisiä ja hahmot muistuttivat enemmän sarjakuvaversioitaan. Mutta ne olivat silti huonoja ollessaan tylsiä, muovisen näköisiä ja huonosti kirjoitettuja elokuvia joita kukaan ei muistele lämmöllä. Ja kuten Josh Trankin elokuvassa, Tohtori Doom oli surkea adaptaatio Marvelin parhaasta superrikollisesta jossa ei ollut hiventäkään sarjakuvien kuninkaallisesta, vallanhimoisesta nerosta. Sitten on elokuva jota ei koskaan virallisesti julkaistu. 1994 Roger Cormanin halpabudjetilla tekemä The Fantastic Four valmistui, mutta sitä ei koskaan julkaistu virallisesti. Osa sanoo että tämä oli studion tapa pitää oikeudet itsellään ja elokuvaa ei koskaan pitänytkään julkaista, vain tehdä. Todellisuudessa Marvelin silloinen isopomo Avi Arad esti elokuvan julkaisun, peläten elokuvasarjan kuolevan syntyessään. Hän ei ollut välttämättä väärässä- mutta mielenkiintoisesti Cormanin Ihmeneloset on ehkä lähimpänä sarjakuvien hahmoja, ainakin päänelikon kohdalla. Reed oli isällinen johtajahahmo, Sue empaattisempi mutta silti kyvykäs ja aktiivinen, Johnny oli energiaa täynnä oleva villi nuorukainen ja Möykky oli ärtynyt mutta tilansa hyväksyvä murisija. Onko Cormanin The Fantastic Four hyvä? Ei. Ei todellakaan. Mutta se on parasta mitä meillä on tällä hetkellä.
 |
| jeee... |
Okei, kuten olette ehkä huomanneet, omaan jossakin määrän vahvan mielipiteen Ihmenelosista. Tähän on syynsä. Ihmeneloset on ensimmäisiä, ehkä jopa ensimmäinen, supersankarisarjis jonka luin. Omistan kyseisen lehden yhä, ja olen ostanut siitä jopa kaksoiskappaleen erikseen lukemista varten. Sarjakuvakirja 101 kertoo Galactuksen ja Ihmenelosten ensikohtaamisen, ja se kiteytti minulle Ihmeneloset ja minkälaisia sankareita he ovat. Aluksi vesi tulvii New Yorkin kaduilla. Sitten taivas syttyy palamaan. Lopulta pilvet muuttuvat kiveksi, ja näiden pilvien välissä lentää Hopeasurffari. Ihmeneloset koittavat pysäyttää Hopesurffarin ja onnistuvatkin, mutta tämä ehtii lähettää sanaa herrallensa, joka saapuu maahan. Galactus, planeettojen syöjä on täällä. Galactus aloittaa planeetan tuhoamiseen tarkoitetun koneen rakennuksen, ja Ihmeneloset koittavat pysäyttää tämän ennen kuin on liian myöhäistä. He epäonnistuvat, sillä Galactus on liian vahva. Haavoittunut Hopeasurffari saa hoitoa haavoihinsa Ben Grimmin sokealta tyttöystävältä Alicialta, ja tajuaa kuinka paljon hyvää maapallolla on, tai ainakin potentiaalia hyvään. Niinpä Hopesurffari kertoo kuinka Galactuksen voi pysäyttää- matkaamalla tämän alukselle, joka on suuri että planeetat kiertävät sitä, ja etsiä Galactuksen suurin ase- Kaikenlopettaja. Johnny ja Hopeasurffari matkaavat alukselle, ja Reed, Ben ja Susan koittavat estää Galactusta parhaansa mukaan. Johnny ja Surffari onnistuvat, ja Kaikenlopettajan avulla he onnstuvat käännyttämään Galactuksen takaisin. Galactus kuitenkin riistää petolliselta Hopeasurffarilta hänen kykynsä lentää avaruudessa, lukiten tämän Maahan. Galactus lähtee, jättäen seuraavat sanat Maan asukkaille.
"On teidän valintanne nousetteko tähtien yläpuolelle vai hukutteko sodan raunioihin."
 |
| I love this so much. |
Minun mielestäni tämä on täydellinen Ihmeneloset-tarina. Siinä on kunnon panokset, mahtava ja näyttävä pahis joka ei oikeastaan ole edes paha vaan hyökkää maahan pakon edessä. Taistelut ovat näyttäviä ja luovia, hahmot keskustelevat keskenään ja luovat uusia suhteita eri hahmoihin ja loppukonflikti ei ole vain toisen tyrmääminen iskulla vaan älyn ja suunnittelun lopputulos ja koko tarina päättyy voimakkaaseen, ajatuksia herättävään noottiin. Ja tämä ei ole aina laatuaan. Vuosien ajan on eri kirjoittajat ja piirtäjät aina Stan Leesta Jonathan Hickmaniin kirjoittaneet fiksuja, eeppisiä ja lämminhenkisiä tarinoita ensimmäisen supersankariperheen seikkailuista. Erilaisia tarinoita erilaisilla vihollisilla erilaisissa tilenteissa- tässä piilee Ihmenelosten charmi. Kaikissa hyvissä tarinoissa käsitellään tai esitetään ainakin joitain seuraavista elementeistä.
1. Löytöretkeilijä-sankarit.
Päinvastoin kuin useat muut supersankarit, Ihmeneloset eivät jumita ainoastaan New Yorkissa tai Yhdysvalloissa. He tutkivat, tekevät matkoja uusiin maihin ja maailmoihin. Negatiivinen Ulottuvuus, Mikroversumi, Attilan, Atlantis ja tietysti Tohtori Doomin kotimaa Latveria. He tutkivat, kartoittavat ja tekevät löytöjä jotka edistävät ihmiskunnan tuntemusta maailmasta. Ja usein nämä maailmat ja paikat ovat uskomattoman näköisiä, varsinkin Kirbyn ja Leen aikakaudella. Tämän takia Ihmenelosten tarinat pysyvät mielenkiintoisina ja jännittävinä, ja joka kerta Marvel-universumi laajenee näiden pioneerien takia.
2. Tieteen puolella rauhan vuoksi.
Reed Richards on maailman älykkäin mies, ja loputkin Ihmenelosista ovat jonkin alan ja tason experttejä. He ovat älykkäitä, ja usein Herra Fantastinen koittaa ratkaista ongelmat järkeillen ennemin kuin nyrkeillään. Toki nyrkkitapplua varten on Möykky, mutta useammin kuin kerran on juurikin Reedin äly, Suen järkeily, Johnnyn nokkeluus ja Möykyn aliarvioimin johtaneet Ihmenelosten voittoon. Heille älykkyys ei ole vain taustalla oleva attribuutti joka oikeuttaa heidän asemansa- se on ase supervoimien ohella. Myös suurin osa Ihmenelosten vihollisista on älykkäitä tiedemiehiä, mutta siinä missä he käyttävät älyään maailmanvalloituksiin ja toisten satuttamiseen, Ihmeneloset käyttävät kykyjään maailman suojelemiseen.
3. Perhe.
Tämä elementti on kaikista tärkein, ja minkä elokuvat ovat sössineet pahiten. Ihmeneloset ovat perhe. Tämä ei tarkoita pelkästään Reedin ja Suen avioliittoa ja heidän lapsiaan- Johnny ja Ben ovat tärkeä osa tätä perhettä. Ben ja Reed ovat lapsuudesta asti olleet kavereita, ja sisarukset Johnny ja Sue ovat, noh, sisaruksia. Tämä perhedynamiikka on pitänyt heidät yhdessä ja tehneet heistä uniikin supersankariryhmänä. Tämä perhe ei ole täydellinen tietenkään (Tohtori Doom on Valeria Richardsin, nuorimmaisen lapsen, kummisetä) ja tämä johtaa väistämättä mielenkiintoisiin konflikteihin. Tämä perhe on laaja- Hulktar, Epäinhimillisten kuningashuone, Ikineuvos-vaiheen ottolapset, Uatu Vahtija, Hämähäkkimies, Wyatt Wingfoot- perhe on laaja, monipuolinen ja kaikkea muuta kuin perinteinen.
 |
| Ei ehkä perinteinen, mutta silti paras perhe ikinä. |
Kuten kaikki varmaan tiedätte, Tohtori Doom on minun henkilökohtainen suosikkini kaikista superroistoista. Mutta tämä ei tarkoita että haluan nähdä jokaisessa Ihmeneloset-elokuvassa Doomin uudestaan ja uudestaan, varsinkin kun vieläkään kukaan ei ole onnistunut pääsemään lähellekkään sarjakuvien Doomia. Elokuvat ovat pelänneet tehdä hänestä sen mitä hän on: Maailman mahtavin velho, nerokkain tiedemies maan päällä, oman valtionsa sivistynyt yksinvaltias ja suuruudenhullu maailmanvalloittaja joka huokuu charmia. Myönnän, tämä ei ole välttämättä helpoon hahmo adaptoida mutta jos Marvel onnistui tekemään Lokista maailman suosituimman superrikollisen, ei Doom voi olla mahdotonta. Tärkeintä on vain ottaa hahmo sellaisenaan, ei yrittää keksiä koko Doomin hahmoa uudestaan. Hän ei ole mikään yhtiöpamppu, hän on monarkki. Hän ei ole Latverialainen agentti, hän on sen yksinvaltias.Eikä hän ole pelkkä älykäs opiskelija- hän on velho joka halusi yhdistää tieteen esoteeriseen taikuuteensa ja räjäytti puolet yliopistosta ilmaan. Hän on, miestä itseään lainaten:
"I am the old trunk, filled with secrets. I am the explosion in the college laboratory. I am the mask that burns with fires of vengeance. I am the legend that unites a nation. I am the story of DOOM."
Mutta Doom ei ole ainoa varteenotettava vihollinen. Doomin lisäksi Galactus on pyörähtänyt elokuvankankaalla, tosin se tehtiin niin huonosti ja tylsästi että kukaan ei muista häntä. Näiden kahden ikonisen vihollisen lisäksi on joukko muita hahmoja joita voisi käyttää. Ihmenelosten alkuperäinen vihollinen Harvey Elder aka Myyrämies, maanalaisen maailman valtias ja hirviöarmeijan komentaja esimerkiksil. Myyrämies ei ehkä ole ensimmäisellä vilkaisulla minkään vertoinen vihollisena, mutta fiksulla kirjoittamisella ja suunnittelulla voi ihmiskunnan hylkimä ja ikuisessa yksinäisyydessä elävä Myyrämies olla varteenotettava pahis. Hullu Haihattelija on harvoja Marvelin tiedemiehiä joka voi haastaa Richardsin ja Doomin älyn mittelössä, ja hänen luomansa androidit ja Q.U.A.S.I.M.O.D.O-kyborginsa ovat jatkuva uhka Ihmenelosien elämässä. Bentley Wittman aka Velho on teknologialla tehnyt itsestään käytännössä loitsijan, käyttäen kaikkea mieltenhallinasta lentämiseen ja energiaammuksiin. Myöskin hänen kloonattu lapsensa Bentley 13 on Ihmenelosten adoptoima, ja hän haluaa saada tulevaisuutensa takaisin terveen lapsen muodossa. Ja sitten on Annihilus. Annihilus on Negatiivisen Universumin herra, sen kaiken tuhoavan energian kiteytyminen. Hän johtaa hirveää Tuhon aaltoa, joka syö kaiken edeltään. Annihilus on suunnattoman vahva, älykäs ja hirviömäinen peto. Ja hei, Fox omaa vielä oikeudet kaupan päälle Kostajien pitkäaikaiseen viholliseen Kang Valloittajaan, koska hän on Reed Richardsin jälkeläinen tuhannen vuoden takaa. Kang on aikaterroristi, joka on valloittanut maailman tulevaisuudessa, mutta hän ei ole tyytyväinen tähän vaan halusi vallata vaikeimman mahdollisimman aikakauden- supersankarien ajan maapallon. Kangilla on käytössään kaikki aseet kaikilta aikakausilta, ja aikamatkaajana hän omaa taistelukokemusta sadoista eri taisteluista eri vihollisten kanssa. Ja kiitos Matt Fractionin, meillä on myös Doom, Tuhoava Valloittaja- Ihmenelosten kolmen vaarallisimman vihollisen yhdistymä yhdeksi, voittamattomaksi vastustajaksi. Ihmenelosten vihollisgalleriasta löytyy monia vaihtoehtoja luoviin ja erilaisiin vihollisiin elokuvien niitä tarvittaessa. Aina ei tarvitse käyttää Doomia.
 |
| All our powers combined= AWESOME |
Mitenkä siis tehdä onnistuneen Ihmeneloset-elokuvan? Oikea ohjaaja ja käsikirjoittaja on kaiken A ja O. Kuka olisi oikea ihminen kuvaamaan perhedynamiikan, sci-fi-seikkailun kauneuden, epäinhimillistenkin olentojen inhimillistämisen ja saada kaiken tämän näyttämään ajattomalta. Minun mielestäni, on aika pyytää apuun mies joka on jo kerran tehnyt hyvän Ihmeneloset-elokuvan: Brad Bird. Rautajätti, Ihmeperhe, Ratatouille, Tomorrowland- kaikissa näissä on esillä elementtejä jotka huokuvat Ihmenelosista tuttua tunnelmaa ja lämpöä. Hän osaa tehdä Sci-fiä joka näyttää ajattomalta ja omanlaiseltaan, kirjoittaa loistavia perhe-ja henkilösuhteita ja saada jättiläisrobotin tuntumaan aidolta ja realistiselta. Koska pääasia Ihmeneloset-elokuvaa tehdessä ei ole ajatella sitä supersankarielokuvana ensimmäiseksi, vaan perhe-elokuvana. Koko tarina ja konsepti syntyy ja kuolee perhesuhteiden ympärillä, ja jos tässä epäonnistutaan, kaatuu koko elokuva. Toivon kovasti että Fox antaa periksi ja myy oikeudet takaisin Marvelilla, ja kenties 2020 voimme saada rakkaudella tehdyn, ja sarjakuville uskollisen ja seikkailuntäyteisein perhe-elokuvan supersankareilla. Marvel, olkaa kuulolla ja valitkaa puikkoihin mies joka voi hoitaa homman kotiin tyylillä.
Bird is the word.
Atte T
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti