Rick and Morty- Synkin Kausi?

Puhuin Rick and Mortysta aiemmin tänä vuonna jo kerran, jossa kehuin sen fiksua tarinankerrontaa ja kuinka se käyttää suhteellisen vakavastiotettavia scifi-tarinoita komedian pohjana. Se on täynnä popkulttuuriviittauksia, mutta se on yhtä lailla täynnä viittauksia filosofisiin ajatusmaailmoihin ja teorioihin. Listasin jopa viisi suosikkijaksoani, sillä minun oli vaikea sanoa vain yhtä suosikkia. Joudun nyt kuitenkin ottamaan sanomiani takaisin. Uusin kausi pisti minut ajattelemaan asioita uudestaan, ja muuttamaan mielipidettäni tietyistä asioista.

Useimmat tämän kauden jaksoista ansaitsisivat olla tuolla listalla. 

Jokainen jakso tällä kaudella ei ollut mestariteos; kokoelmassa on pari hieman yksinkertaisempaa ja vähemmän käänteentekevää jaksoa, mutta mielestäni nerokkaammat jaksot tällä kaudella ja kauden rakenne ja subteksti auttavat niiden ylitse. Tänään puhun muutamasta jaksosta tällä kaudella, ja miksi ne toimivat niin hyvin sekä mitä ajattelen Rick and Mortyn tulevaisuudesta tarinoiden suhteen.

Rickshank Rickdeption- aseta odotuksesi sopiviksi

Rickshank Rickdeption oli kaikin tavoin yllätys, enkä puhu nyt pelkästään sen aprillipäivän julkaisusta ilman varoitusta. Se onnistuu pariinkin otteeseen vetämään katsojalta maton alta sen suhteen, mitä on tapahtumassa ja missä jakson fokus on. Se onnistuu tällä tavoin asettamaan tietynlaiset odotukset koko kaudelle- mitä tahansa voi taas tapahtua. Rickshank Rickdeption on pöydän puhdistus hyvin eeppisen ja pelikenttää muuttaneen 2. kauden finaalin jäljiltä. Rick vapautuu vankilasta, onnistuu samalla tuhoamaan sekä Federaation että Rickien Neuvoston lähes kokonaan, onnistuu ajamaan Federaation ulos Maasta ja näin vieden kaiken kehittyneen teknologian pois maasta. Status Quo on palautettu- mitään ei ole tapahtunutkaan. Lukuunottamatta yhtä kohtaa; Rick onnistuu ajamaan Jerryn pois perheestä ja Bethin ottamaan avioeron miehestään. Tämä oli mielestäni hyvä veto: se antaa tilaa kertoa hieman erilaisia Jerry-tarinoita ja antaa kenties mahdollisuuden kasvattaa tätä hahmona. Miten tämän kanssa kävi, no, palataan siihen myöhemmin.

Sitten oli jakson keskeisin twisti, jossa katsojaa kusetetaan luulemaan että Rickillä on jonkinlainen synkkä taustatarina, jossa pommi tappaa hänen vaimonsa ja nuoren Bethin. Tämä, kuten saattoi arvata, on tietysti valetta, Rickin luoma väärä muisto jolla hän huijasi federaatiota päästämään hänet vapaaksi. Tämä oli hyvin käsikirjoitettu kohtaus, mutta myös iso osa kauden teemaa. Lopussa Rick perinteiseen tapaan vauhkoaa Mortylle neljättä seinää rikkoen kauden sisällöstä, ja kuinka tämä on "synkin kausi" ja kuinka häntä motivoi tietty McDonaldsin lopetettu maustekastike. Kaikki nämä kolme liittyvät vahvasti jakson teemaan, ja kuinka se sopii myös kauden loppua ajatellen. 

Pickle Rick- Shit Gets REAL

Pickle Rick on ehkä suosikkijaksoni tältä kaudelta, ainoastaan Ricklantis Mixup on jakso joka voi toimia tämän haastajana. Pickle Rickin käsikirjoittajana toimi Jessica Gao, ja haluan mainita tämän erikseen koska hän teki todella hienoa työtä tämän jakson kanssa. Rick on muuttanut itsensä suolakurkuksi, sattumalta juuri silloin kuin perheen pitäisi lähteä käymään perheterapeutin luona. Morty ei usko hetkeäkään että kyseessä olisi sattuma, mutta Beth ymmärtää, joskin vie palautussäteen mukanaan panttina. Suolakurkku-Rick aloittaa uskomattoman seikkailunsa viemärien läpi aina salaiseen CIA-vankilaan, aina vain matkatessaan kohti terapeuttia ja palautussädettä joka sielä odottaa. Samaan aikaan Beth, Summer ja Morty ovat terapeutin luona, joka parhaansa mukaan koittaa avata perheen solmuja Bethin koko ajan kieltäessä merkittävien ongelmien olemassaoloa.

Suolakurkku-Rickin seikkailut ovat hauskoja, ja on lähes naurettavaa kuinka monimutkaiseen juoneen ja tapahtumasarjaan tämä eksyy CIA:n vankilassa. Mutta se ei ole syy miksi pidän jaksosta niin paljon. Syy miksi Pickle Rick on niin hyvä on viimeiset 7 minuuttia jaksosta. Rickin viimein saavuttua terapeutille, kysyy terapeutti Rickiltä miksi hän ei halunnut tulla perheensä mukaan tänne. Rick vastaa tylysti, että hän ei arvosta terapiaa tai häntä, eikä hänen kaltaisensa älykäs nero tarvitse sitä. Tähän terapeutti vastaa- 

"Rick. Ainoa yhteys sinun kyseenalaistamattomalla älylläsi ja sairaudella joka hajottaa perhettänne on se, että kaikki perheessänne käyttävät älyä oikeutteaakseen sairautenne. Te vaihtelette sen välillä, onko oma mielenne pysäyttämätön voima vai parantumaton kirous. Ja luulen sen johtuvan siitä, että ainoa teille täysin järjetön konsepti on että teidän mielenne on teidän kontrollissanne. Sinä tulet tänne, sinä puhut minulle, sinä päätät halventaa ammattiani aivan kuten sinä päätit muuttua kurkuksi. Sinä olet oman universumisi herra. Ja silti, olet siinä ja liot rotanpaskassa ja veressä. Mahtava mielesi muuttuu kirjaimellisesti kasvikseksi oman tekosi kautta. En epäile lainkaan sitä, että tylsistyisit järjiltäsi terapiassa, ihan kuin minä tylsistyn hampaita pestessäni tai persettäni pyyhkiessä. Koska korjaaminen, ylläpito ja puhdistaminen ei ole seikkailu- sitä ei voi tehdä niin että siinä kuolee. Se on...työtä. Ja pohjimmiltaan osa ihmisistä ovat valmiita työskentelmään, kun taas toiset mieluummin kuolevat. Jokainen saa valita itse. "

 Tätä seuraava hiljaisuus on lamaannuttava, mutta pahempaa oli vielä edessä. Kun perhe lähtee kotiin, alkavat Rick ja Beth pyytämään toisiltaan pikkuisen anteeksi ja naureskelemaan koko jutulle...kun taas lapset takapenkillä sanovat "hänen olleen mukava" ja "voimmeko mennä takaisin." Perheongelmien- kuten muidenkin mielenterveyteen ja sosiaalityöhön liittyvät ongelmat- voidaan korjata vain, jos osapuolet haluavat itse korjata ongelman. Rick ja Beth elävät kielteessä ongelman suhteen, mutta lapset olisivat valmiita tekemään asian suhteen jotain. Mutta Rick ja Beth eivät edes vastaa heille. Aikaisempi verilöyly oli vain Rickin maailman- myrkyllisen maskuliinisuuden ja äijäkulttuuriin- kiteytys, jonka punchline jatkuu yhä terapien puolelle. "En minä tarvitse mitään apua, heikot lampaat tarvitsevat apua." Niinpä niin. Pickle Rick on käsikirjoituksellisesti sarjan timanteimpia jaksoja, ja osoitus siitä kuinka Rick and Mortyn nihilismillä on pointtinsa.

Ricklantis Mixup- Tales From The Citadel- Rick Gets Topical

Jos Pickle Rick on suosikki kauden jaksoista, on Ricklantis Mixup varmasti kakkosena listalla. Se alkaa suhteellisen viattomasti, kun Rickiä ja Mortya tullaan pyytämään osallistumaan uuden Rickien Linnoituksen vaaleihin, mutta pääkaksikkoa ei kiinnosta ja he lähtevätkin Atlantikseen, virkkoen että ei Linnoituksessa tapahdu ikinä mitään jännää. Ja sitten loppujakso on neljä yhteensidottua tarinaa Linnoituksesta, jotka kaikki esittävät tämän paikan elämää erilaisesta näkökulmasta. Kolme näistä perustuu suoraan kolmeen eri elokuvaan- Oppilas-Mortyjen tarina perustuu elokuvaan Stand By Me, poliisitarina Rick-ja Morty-poliiseista Tranining Dayhin ja tehtaassa työskentelevän Rickin kohtalo on otettu Brazilista. Lainaukset ovat hyvin tehtyjä, ja liittyvät vahvasti jakson teemoihin.

Ja sitten on tietysti Pahan Mortyn paluu. "Morty Trumpin" valtaannousu on rakennettu todella hyvin jaksossa, ja sen rinnastukset Yhdysvaltojen poliittiseen tilanteeseen on hyvin selkeät. Mortya ei oteta tosissaan, hänen taustallaan on mahdollisesti uran tuhoava skandaali ja hän puhuu peruskansan puolesta tavalla, joka muistuttaa paljon Amerikkalaisen poikkeusaseman filosofiaa. Tämä yhdistettynä siihen, että Rickien Linnakkeessa kaikki ovat joko Rickeja tai Mortyja, eli samanlaisia. Jossain on olemassa se paikka, jossa Rickit ja Mortyt elävät hyvin Linnakkeessa, mutta me emme näe sitä. Me näemme institutionaalisen syrjinnän luoman alamaailman, jossa valtiovalta on sinua vastaan lähtökohtaisesti, ja se miltä näytät vaikuttaa siihen saatko hymyn vai pistoolin kasvojasi vasten. Voiko maailman älykkäin mies olla onnellinen putkimiehenä tai keksitehtaan liukuhihnalla? Onko Rickien luontainen ylemmyydentunne mahdoton este todellisen yhteiskunnan toimivuuden edellä? Ricklantic Mixup on hyvä, yksittäinen jakso jonka yhteiskunnalliset teemat on tehty hyvin ja monitahoisesti.

Morty's Mind Blowers- Ei seuraamuksia, ei vastuuta

Morty's Mind Blowers oli eräänlainen spinoff-jakso aikaisempien kausien Interdimensional Cable TV-jaksoille, jotka muodostuvat sekalaisista, lähes kokonaan improvisoiduista otoista. Mind Blowers taasen on kokoelma eri skenaarioita joita Rick ja Morty ovat kokeneet, mutta mitkä Rick on pyyhkinyt pois Mortyn mielestä ettei tämä sekoa. Hauska idea, tekee Rickistä yhä joko isomman kusipään tai hieman paremman ihmisen riippuen näkökulmasta ja mahdollisuus käyttää sitä hahmokasvuun.

Mutta Morty's Mind Blowers ei välitä mitään näistä. Mind Blowers on hauska jakso, ja skenaariot mitä he ovat kokeneet ovat hauskoja, mutta sen pointti ei ole monimutkaistaa tai syventää sarjan maailmaa, vaan valoittaa enemmän tekijöiden- ja maailman- filosofiasta: millään ei ole väliä. Tämä muistokone on vain uusi portaalipyssy. tapa kirjoittaa mitä tahansa ulos sarjasta ja tehdä mitä huvittaa. Ja taas, lopussa kaikki palautuu normaalitilaan, ilman että kukaan on oppinut mitään tai kasvanut hahmona. Koska Rick ei ymmärrä virheistä oppimisen käsitettä, tai ei ainakaan usko että Morty olisi kykeneväinen moiseen. Tästä pääsemme viimeiseen jaksoon...

The Rickchurian Mortydate- millään ei ole merkitystä

3. Kauden finaalilla oli paljon edessään. Kulunut kausi oli asettanut panoksia korkealle, luonut monia mahdollisia loppuvastuksia- Morty Trump, Phoenix Person ja jopa Beth mahdollisesti! Mutta mitä jakso lopulta teki kaiken kanssa oli samaan aikaan täydellinen pettymys että täydellinen lopetus tälle kaudelle, omalla tavallaan.

Koska The Rickchurian Mortydate päättyy status quon palautumiseen takaisin normaalitilaan. Jakson aikana Rick ja Yhdysvaltain Presidentti riitautuvat, ja tästä seuraa naurettavan monimutkainen taistelu, joka päättyy siihen että Rick määritellään kansainväliseksi terroristiksi. Beth, Rickin kloonipuheista ahdistuneena, palaa takaisin Jerryn luokse. Morty kyllästyy lopullisesti Rickin käytökseen ja kasuaaliin perheenjäsenten manipulointiin. Rickchurian Mortydate oli dekonstruktio sarjan perinteisestä jaksosta, kääntyen aina vasemmalle siinä missä aiemmin ollaan käännytty oikealle, kritisoiden oman sarjansa jaksojen rakennetta. Rick ei kohtaa itseään pahempaa vihollista, hän on vihollinen. Tämän takia jakso on kauden finaaliksi hyvin antiklimaattinen. Ei isoa kulminoituvaa juonta, ei uutta isoa pahista tai vanhojen paluuta. Vain Rick, olemassa käsittämätön kusipää Presidenttiä kohtaan ilman syytä,  Jakson lopussa 1) Perhe on taas koossa, aivan kuten ensimmäisen kauden alussa, 2) Rick on taas listattu rikollinen, tällä kertaa Maan lakien edessä ja 3) Jerry on taas perheen patriarkka. Mutta pieniä muutoksia on tullut. Perhe on huomattavasti onnellisempi, Beth ei enään sokeasti kunnioita Rickiä ja Jerry on ansainnut jonkinlaista kunnioitusta perheessään. Synkin kausi päättyy hyvin iloisesti, asioiden ollessa hyvällä mallilla. Olemme palanneet kauden 1 aloitusasetelmaan.

Ja tästä pääsemme siihen, mikä varsinkin tällä kaudella on noussut mielestäni ensisijaiseksi sarjassa. Olen nähnyt ja kuullut muilta faneilta paljon teorioita multiversumista, hahmojen todellisista luonteista ja kohtaloista, kuka Rick on kukakin ja mikä on Morty Trumpin todellinen luonne? Onko Rickin taustalla jokin suuri tragedia, onko hänen kapinajuurensa osa jotain suurempaa tarinaa vallankumouksesta tai sorrosta? Osa näistä nojaa juurikin multiversumin olemassaoloon, ja siihen minkä universumin Rick ja Morty ovat kyseessä milloinkin.

Ja minä rakastan teitä kaikkia, mutta ei. Multiversumiteoria on tieteisfiktion tapa kertoa tarinoita erilaisessa tapahtumaympäristössä, ja Rick and Morty käyttää tätä oikeuttaakseen sen, että se voi tehdä mitä haluaa. Morty's Mind Blowers todisti tämän hienosti- pitkään teorioissa esillä olleen multiversumin pohjana on ollut Rick Potion #9:än lopetus, jossa Rick ja Morty vaihtavat universumista toiseen. Mind Blowersissa näytetään kuitenkin, että tämä ei ole edes ainoa kerta kun Mortykin on vaihtanut universumia. Mitä tämä tarkoittaa Phoenix Personin, Morty Trumpin, mikrouniversumien, Rickin Linnoituksen tai muun suhteen?

Ei mitään. Koska Rick and Morty ei välitä näistä. Koska Rick and Morty voi kumota minkä tahansa hahmokasvun, minkä tahansa maailman ison muutoksen, perhekriisin tai suuren juonikuvion yhdellä napin painalluksella. Dan Harmon ja Justin Roiland ovat luoneet täydellisen pohjan lähes loputtomalle tarinankerronalle, jossa he ovat vapaita tutkimaan mitä tahansa ideoita ja teemoja ilman mitään seuraamuksia ikinä. Tämä koko kausi oli juuri tätä; kokoelma hienoja jaksoja, joissa käytiin läpi erilaisia ajatuksia hahmoista ja heidän maailmastaan, mutta lopuksi kaikki päättyy tilanteeseen jossa mikään ei ole muuttunut. Rickin tavoite elämässä on saada szechuan-kastiketta, vaikka kestäisi 9. kautta. Tällä ei ole mitään merkitystä- kuten ei millään sarjassa muutenkaan. Ja tämä on ihan okei.

"Nobody belongs anywhere, nothing matters anymore. Come watch TV."

Atte T

PS. Minä pidän tästä sarjasta hyvin paljon, ja minusta siinä on paljon hienoja ideoita joita kelpaa miettiä enemmänkin. Mutta fanikulttuuri tämän sarjan ympärillä on välillä yhtä myrkyllinen kuin Rick itse.