Atte Arvostaa: Captain Marvel

Vihdoin ja viimein, monessakin mielessä: Ant-Man and the Waspista alkaa olemaan jo hetki ja Marvel Cinematic Universe- vieroitusoireeni kaipasi lääkettä, ja vihdoinkin Marvelin ensimmäinen naisjohtoinen supersankarielokuva. Paljastusten, castausten, hiljaisen teaseröinnin, lukuisten käsikirjoittajien ja Infinity Warin lopun jälkeen, on sarjakuvissakin pitkän matkan kulkenut Kapteeni vihdoin täällä:

Captain Marvel

Taustaa: Maahan saapui kree-rodun edustaja, Mar-Vell. Hän pyrki suojelemaan maata avaruuden monilta uhkakuvilta. Hän ystävystyi Yhdysvaltojen ilmavoimien upseeri Carol Danversin kanssa, ja kun Mar-Vellin oma kansa tuli hakemaan häntä takaisin, sai Carol onnettomuudessa itselleen uskomattomat voimat. Aluksi hän oli nimeltään Neiti Ihme, sitten Binaari ja Sotalintu. Lopulta Carol otti nimen joka oli hänen Mar-Vellin kuolemasta lähtien; Kapteeni Ihme. Carol on Kostajien jäsen, ja maan mahtavin suojelija. Carol Danversin loivat Roy Thomas ja Gene Colan, Kapteeni Ihmeeksi hänet korotti Kelly Sue DeConnick ja Jamie McKelvie.

Elokuva: Kreen armeijan Tähtipartio joutui väijytykseen taistelussaan muotoa muuttavien Skrullien kanssa. Yksi sotilaista joutui erilleen, ja lopulta päätyi Maahan. Maassa sotilas tajuaa, että hänellä oli ennen elämä täällä; työ, ystäviä, historia, ja nimi: Carol Danvers (Brie Larson). On vuosi 1995.

Marvelilta kesti aivan liian kaun tehdä naisjohtoinen supersankarielokuva. Marvelilla on vaikka ja mistä valita sankarien suhteen. DCEU voitti heidät tässä kisassa, mutta toisaalta parempi myöhään kun ei milloinkaan; Captain Marvel on yhtä iloa ja onnistuu luomaan elokuvan jossa loppuratkaisu on yllättävä jopa sarjakuva- triviaa tietäville supernörteille. Kyseessä on myös ensimmäisen naisohjaajan ohjaama Marvel- leffa...ainakin puoleksi, sillä tehoduo Annan Boden ja Ryan Fleck jakoivat pestin, kuten useimmissa parivaljakon aikaisemmissakin projekteissa. Käsikirjoittaja Geneva Robertson-Dworetin  ja säveltäjä Pinar Toprakin täydentävä naisvoittoista tuotantotiimiä, ja Toprakin musiikissa yhdistyy hienosti sekä avaruus-henkinen teknosoundi että lähes John Williamsin Teräsmies- tunnarin voitokas mahtipontisuus. Josta puhuen, tämä on hyvin lähellä sitä millainen Teräsmies- elokuvan kuuluukin olla; hauska, keskittyen toisten auttamiseen ja jossa voimalliset haasteet eivät ole isoin mutka matkassa.

Ei varmasti yllätä ketään että Oscar- palkittu karismakone Brie Larson on todella hyvä supersankarin roolissa. Carol on rento, määrätietoinen ja hauska joka painaa alituisesti eteenpäin sata lasissa, oli kyse sitten sotatoimesta tai lentokentän löytämisestä. Larson hallitsee roolin täydellisesti, ja hän saa paljon aikaiseksi pienten liikkeiden ja sulavan kehonkielen avulla; harva tajuaa kuinka paljon luonnetta ja asennetta hahmoon saa vain esittämällä tavan miten hän lukee lehteä tai istuu tuolissaan. Samuel L. Jackson on näytellyt Furya kymmenisen vuotta (Kautta Halan, mihin aika meni?) mutta 24 vuotta nuorempi Fury on hyvin erilainen hahmo, muistuttaen jonkin verran Long Kiss Goodnightin Mitch Henneseyta. Hän on vielä hieman naiivi, vitsikkäämpi ja ei yhtä vainoharhainen, joka sopii mainiosti sekä aikakauteen että hahmon kehitykseen; monien modernin Furyn tavaramerkki-ominaisuudet alustetaan hyvin. Ai niin, ja CGI jolla hänet nuorenettiin 20 vuodella on saumaton ja olin aidosti ällistynyt sen tasosta.

Captain Marvel on avaruusseikkailu, joten tähän kuuluu tietysti monen sortin avaruusolennot. Kreet ovat tuttuja jo Guardians of the Galaxyn ajoilta, ja jotain tuttuja naamoja kuten Korath (Djimon Honsou) ja Ronan Syyttäjä (Lee Pace) nähdään taas. Toisena uutuutena ovat Skrullit, Marvelin klassikkopahikset jotka ovat olleet supersankarien uhkana muodonmuutoskykyjensä takia monesti. Jude Law toimii hyvin Carolin opettajana, ollen sekä kannustava että samalla kiinnipitelevä, joka ei luota Carolin harkintakyvyyn. Mutta elokuvan on lähes varastaa aina loistava Ben Mendelsohn. Hän on yksi oman sukupolvensa parhaimmista kyvyistä, joka tekee suhteellisen nimettömästä c-luokan pahishahmo Taloksesta omansa kokonaan. Mendelsohn toimii sekä uhkana, komedisen että traagisena hahmona tarvittaessa. Muistatteko vielä kun Mendelsohn näytteli Dark Knight Risesissa vain jotain bisnespamppua? Siitä tuntuu olevan ikuisuus. Ai niin, ja elokuvassa on myös supersöpö kissa Goose. 

Aina välillä porukka päivittelee supersankarielokuvien tullessa ulos että "uhh, taas uusi syntytarina". Ja onhan se ymmärrettävää; katsojat haluavat päästä asiaan eli supersankarointiin mahdollisimman nopeasti. Captain Marvel tekee tämän suhteen juuri oikeita valintoja, aloittaen Carolin ollessa jo supervoimakas avaruussotilas, paljastaen tämän menneisyyttä hiljalleen Carolin selvittäessä itsensä salaisuutta. Tämän ansiosta elokuva alkaa hyvin energisesti ja hidastuu keskivaiheilla jonkin verran, ja kuten parhaissa Marvelin elokuvista, on elokuvassa parasta hahmojen väliset keskustelut. Brie Larsonilla on kemiaa suurin piirtein kaikkien kanssa, ja tapaaminen Carolin parhaan ystävän Maria Rambeaun (Lashana Lynch) ja tämän tyttären Monican (Akira Akbar) kanssa on juuri elokuvan parasta antia. Ei sillä ettenkö olisi nauttinut myös kosmisesta lentotaistelusta jossa Carol lyö avaruusaluksia tuhannen romuksi nyrkeillään. Captain Marvel pitää hyvän balanssin toiminnassa ja hiljaisessa pohdiskelussa, ja molemmat toimivat yhtä hyvin.

Captain Marvel ei myöskään ole juuri lainkaan sulava elokuva siitä mistä se kertoo. Letkeän buddy cop-avaruusseikkailun lisäksi siinä on naisten voimaantumista tukeva teema; Carol ja Maria ovat joutunut koko elämänsä kamppailemaan patriarkaatin hallitsemissa tiloissa, heidän potentiaaliaan aliarvioidaan ja yleinen neidittely on yleistä. Mutta vaikka kuinka monta kertaa Carol on lyöty maahan, hän nousee joka kerta ylös, eikä luovuta ikinä. Kun lopettaa toisten huomion ja hyväksynnän etsimisen, voi avata itsestään uskomattoman voimakkaan puolen. Sitten on toinen teema, mutta siitä puhuminen, no, olisi aika huomattava spoileri joten jätän sen teille löydettäväksi. Captain Marvel ei ole täydellinen; ongelmat ovat lähinnä käsikirjoituksen puolella ja ne eivät ole vakavia mutta hiomalla niitä ja vapautumalla hieman Marvelin tiukoista raameista olisi Captain Marvel voinut helposti olla modernien supersankarileffojen kärkikastia. Captain Marvel on tästä huolimatta todella hauska, viihdyttävä ja innostava supersankarielokuva joka toimii loistavan näytelijäkaartin kemian ja yleisen rentouden vuoksi. Carol Danvers avasi MCU:n portit soolosankarittarien omille elokuville, ja tulevaisuus on valoisa. Captain Marvel on taattua viihdettä.

Higher, further, faster.

Atte T


PS. Nitpickaan kyllä yhtä juttua; Lee Pace tuhlattiin sataprosenttisesti Ronan- cameossaan. Toki kyseessä oli pieni, muutaman skenen ja parin hassun linen cameo, mutta Ronan oli parhaimmillaan kun hän huusi naama pun- öh, sinisenä kuin pastori aineissa, ja olisin halunnut nähdä hänet tekemässä jotain muuta kuin seisoskelemassa haarat auki ikkunoiden edessä. Pace pystyy parempaankin.

PPS. Se mitä Captain Marvel teki Skrullien kanssa saa varmasti puristit ja lore-fundementalistit suuttumaan. Toisaalta sama jengi taisi olla jo vihainen elokuvalle koska Brie Larson joten not a huge loss there.

PPS. Thanks, Stan.