Okei. Tässä sitä mennään:
Minä vihaan Deadpoolia.
Olen tosissani. En nykyään voi sietää Deadpoolia. Aina kun näen meemin, sarjakuvan tai listan hahmoista jossa Deadpool on, alkaa ärsyttämään. Enkä puhu nyt siitä elokuvasta, joskin se on osa ongelmaa. Elokuva oli hauska, viihdyttävä toimintapätkä mutta ei todellakaan paras supersankarileffa ikinä, ei lähelläkään. Mutta emme puhu elokuvasta tänään. Deadpool ei juurikaan muistuta alkuperäistä olomuotoaan. New Mutants-lehdessä ilmestynyt Deathstroke-klooni ei muistuttanut kuin ulkokuoreltaan tätä nykyversiota. Deadpool voi toimia, tästä todiste on loistava Uncanny X-Force-lehden Deadpool. Deadpool oli statisti, eikä kertaakaan fokuksessa. Samoin tästä Deadpoolista oltiin riisuttu pois tiettyjä hyvin ärsyttäviä elementtejä. Ehkä olisi hyvä että avaisin vähän mitä näillä elementeillä tarkoitan. Tähän inhoon liittyy paljon eri seikkoja.
1. Itsetietoisuus omasta fiktiivisyydestään.
Viime tekstissäni puhuin metafiktiosta, jossa ideana on kommentointi ja huomion nostatus tarinan fiktiivisyyteen. Metafiktio häivyttää rajat tarinoiden ja todellisuuden väliltä ja tarkkailee niitä sellaisena. Joskus tämä voi olla oman fiktiivisyytensä tunnistamista, kuten elokuvassa Stranger than Fiction (2006) jossa päähenkilö saa tietää olevansa romaanin päähenkilö. Deadpool on samalla linjalla, mutta sen sijaan että se toisi mitään ajateltavaa hahmon maailmaan, se on huumorin lähde. Tämä ei ole lähtökohtaisesti väärin, päinvastoin. Mutta päivastoin kuin yllämainitussa elokuvassa, vitsi meni vanhaksi hyvin pian. On eri asia tehdä puolitoistatuntinen elokuva aiheesta kuin yli 10 vuotta sarjakuvaa. Deadpoolin metafiktio on samaa kuin se oli aiemminkin. Hän on sarjakuvahahmo, hän tietää sen, muut eivät, kerrotaan tuhannella. Tämä oli hauskaa, mutta ei ole sitä ollut enään moneen aikaan. Deadpool-leffan etuna oli tehdä elokuva- ja supersankarileffagenrestä metavitsejä, jolloin oli jotain uutta sanottavaa. Sarjakuvissa se on lähinnä narsistinen tapa osoittaa olevansa parempi kuin muut ja nauramalla supersankareille. He he heh.
2. Ylikäyttö ja "Jumping the Shark"
Ne joille tuo termi ei ole tuttu, Jumping the Shark-fraasilla tarkoitetaan sitä kun jokin (hahmo, sarja, elokuva) tekee jotain, minkä tarkoitus on pitää hahmo freesinä- missä kohtaa yleensä katsoja tajuaa tekijöiden kuluttaneen kaikki hyvät ideansa. Termi juontaa juurensa Happy Days-sarjaan, jossa nahkatakkia pitävä motoristi Fonzie hyppäsi vesisuksilla hain ylitse. Aiemmin suhteellisen maanläheinen, joskin nostalgisin värikäs Happy Days muuttui paljon riehakkaammaksi ja Fonzie-painotteisemmaksi, ja suosio laski nopeasti. Deadpool hyppäsi hainsa ylitse aikoja sitten. Deadpoolia on kaikilla sarjakuvissa. Hänellä on oma sarjansa, kumppanisarja jonkun toisen sankarin kanssa, taistelusarjakuva jonkun sankarin tai pahiksen kanssa, sarjakuva jossa hän tappaa kaikki Marvelin sankarit (VIHAAN) ja sitten seikkailee kaunokirjallisuudessa ja lopettakaa joku nyt heti samantien kaikki! Deadpool on niin suosittu että markkinat on kyllästetty erilaisilla samanlaisilla Deadpool-sarjakuvilla yhden ja saman hahmon seikkailuista. En voi sanoa että Deadpool olisi ainoa sarjishahmo joka kärsii tästä: Batman-lehtiä on neljä erilaista ja Kostajia ja Ryhmä-X:iä senkin edestä. Mutta se ei anna anteeksi törkeää ylikäyttöä ilman yhtäkään oikeasti uutta ja hyvää ideaa. Samoja vanhoja teemoja ja ideoita näkee joka lehdessä. Metafiktio, väkivalta, ha ha ha supersankarit ha ha ha.
 |
| HATE.IT |
3. Deadpool meeminä ja fanikulttuuri
Uskon että iso osa Deadpool-elokuvan hypestä syntyi Deadpoolin suosiosta internet-meeminä. Deadpoolista voi pitää ilman että on lukenut yhtäkään sarjakuvaa. Kuvia, videoita, meemejä, vitsejä- Deadpool on kaikkialla. Ja tähän kuuluu tietysti laaja fanikulttuuri. Deadpool on monille samaistumisen kohde ja esikuva. En tajua miksi, paitsi ehkä yhdestä vinkkelistä. Toki Deadpool on hauska ja rento kaveri ja aina välillä harvoin osoittaa jonkinnäköistä empatiaa lapsia ja eläimiä kohtaan. Tästä näkökulmasta ymmärrän täysin fanituksen. Mutta sitten on niitä jotka ihannoivat tämän väkivaltaisuutta, narsismia ja sitä kuinka hän niiiiiin paljon fiksumpi kuin muut hahmot Marvelin maailmassa. Ja he puolestaan jakavat tätä sanomaa eteenpäin omassa elämässään, osa dissaten muita sarjakuvahahmoja ja sitten suojautuu Deadpoolin ns. "poliittisesti epäkorrektin" huumorin taakse. "Poliittisesti epäkorrekti" on muuten nykyään yksiä eniten väärinkäytettyjä termejä. Poliittinen epäkorrektius on vain kilpi jonka taka rasistit, sovinistit ja muut voivat huudella mitä haluavat, vedoten aina tuohon termiin kun joku syyttää häntä joksikin näistä. Jos sarjakuvahahmo saa tällaista aikaiseksi niin sitten ollaan huonoilla vesillä. Jos fanitus muodostuu toisten mollaamisessa ja pilkkaamisena, lienee jonkinlaisen itsereflektion paikka.
Tarkkasilmäinen on ehkä huomannut että en ole kutsunut Deadpoolia suoraan supersankariksi kertaakaan. Koska sellainen hän ei ole. Olen sillälailla vanhanaikainen, että minun kirjoissani supersankari ei saisi tappaa. Jos hänen ongelmanratkaisunsa keskittyy ongelmien teurastamiseen, ei hän ole supersankari vaan tappaja, korkeintaan vigilante. Elokuvissa olen aikalailla hylännyt ajatuksen siitä että supersankarit eivät tappaisi. DC on tanssinut tämän ajatuksen ympärillä hieman, mutta Batman v Superman jatkoi tällä masentavalla polulla. Deadpool ei ole supersankari. Hän on semi-moraaliton palkkasoturi. Vaikka hän on supersankarifiktiossa ja ei ole suoranainen rikollinen, ei hän kuitenkaan ole supersankari.
Vaikka kritisoinkin monia Deadpoolin elementtejä kovakouraisesti, eivät nämä elementit ole pohjimmiltaan pahoja. Haluatko lukea huumoripainotteista sarjakuvaa joka ei ota itseään liian tosissaan? Howard the Duck, Squirrel Girl ja Justice League International ovat juuri näitä. Haluatko väkivaltaista sarjakuvaa? All-New Ghost Rider, Wolverine, Suicide Squad ja Venom ovat sinulle. Entäs haluatko lukea sarjakuvaa jossa on huumoria, väkivaltaa sekä supersankarifiktion parodiaa sidottuna toimintaan ja värikkääseen ulosasuun?
Sitä varten on Nextwave: Agents of H.A.T.E!
Siihen paneudumme tarkemmin ensi kerralla!
Atte T
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti