torstai 11. toukokuuta 2017

Justice, like lightning- Ukonvasamien historia

Kuten olen jo parikin kertaa sanonut, Suicide Squad ei ollut elokuvana mieleeni, mutta se toimii todella hyvin sarjakuvana. Ja tietysti aina kun DC saa hyvän idean, ei kestä kauaa ennen kuin Marvel tekee siitä oman version. Tämä ei ole huono asia aina; paljon hyvää on tullut monista Marvelin versioista: Marvelin versio Kapteeni Bumerangista eli Bumerangi oli kohtuullisen hilpeä Hämähäkkimiehen vihollinen, joka sitemmin oli pääosassa hilpeässä "Superior Foes of Spider-Man" sarjassa. Tämä pätee myös Marvelin versioon Suicide Squadista. Mutta ennen kuin se saavutti tämän muodon, oli se jotain ihan muuta. 1997 sai päivänvalonsa uusi supersankarien ryhmä:

Oikeus, kuten ukonvasama, pitää iskeä harvain' miesten kuolemaksi, vaan kaikkien kauhuksi... 

Kun Onslaught-niminen mutanttihirviö tuhosi Kostajat ja Ihmeneloset (pitkä ja typerä tarina) maailma oli vailla sen suurimpia sankareita. Superrikolliset, vihamieliset avaruusolennot ja muut super-uhat ovat yhä olemassa, ja taistelun jäljiltä kaaoksessa oleva New York kuhisee ryöstelijöitä ja haaskalintuja. Mutta sankareita tarvitaan, ja ei kestä kauaa ennen kuin uusi joukko saapuu pelastamaan päivän! Patrioottinen sankari Citizen V, kulta-ajan sankarin perillinen ja ryhmän johtaja! Teknologian nero Techno, huipputeknologisia aseita käyttävä vitsailija! Korkealla lentävä Mach-1, jonka aseistettu voimahaarniska on voittamaton! Ihmeellinen Meteoriitti, tulta ja valoa käyttävä voimanpesä! Suunnaton Atlas, mytologinen sankari ja valloittava Laululintu, jonka ääni voi murtaa muureja! He ovat Ukonvasamat, uuden ajan supersankarit jotka ovat täällä kunnioittamassa Kostajien muistoa ja jatkamassa heidän työtään maan mahtavimpina sankareina.



Paitsi että kaikki tämä on valhetta. Rankan taistelun jälkeen, Citizen V onnittelee tovereitaan hämärässä huoneessa, ja hänen naamionsa on kadonnut kasvoiltaan. Muut sankarit katsovat häntä kauhuissaan, kunnes V tajuaa laittaa naamarin takaisin kasvoilleen....oikean naamarinsa.



Kyllä. Ukonvasamat ovat oikeasti Pahuuden Mestarit, Kostajien pitkäaikaisimmat viholliset, johtajanaan Kapteeni Amerikan vihollinen Paroni Zemo. Muut jäsenet ovat Fikseri, hakkeri ja teknorikollinen, Kuoriainen, Hämähäkkimiehen vanha vastustaja, Kiljuva Mimi, pahuuteen johdateltu painijakonna, Goliath, Kostajien vanha vihollinen ja Kuukivi, Hulkin ja myöhemmin Neiti Ihmeen toistuva vastustaja. Heidän tarkoituksensa on hankkia maailman luottamus, tuudittaa heidät turvallisuuteen Ukonvasamien vahtiessa heidän rauhaansa- ja sitten ottaa hallinto itselleen. Tämä oli- ja kenties on- Marvelin historian parhaimpia twistejä, tiukkaan salassa pidetty käänne joka on loistava pelinavaus. "Uudet sankarit vanhojen klassikoiden tilalle" on lähes varma tapa saada lukijoiden vihat päällensä, mutta pahikset sankarien työssä? Siinä on tilaa hienolle ja erilaiselle tarinankerronnalle. Idean isä ja sarjan kirjoittaja oli legendaarinen Kurt Busiek, joka oli saanut idean "paha tulevaisuus" sarjasta, jossa Kostajat korvattaisiin heidän vihollisillaan. Ja Onslaughtin jälkeen oli mahdollisuus tälle avoin. Busiekin alkuperäinen sarja oli menevä toimintasarja, jossa Ukonvasamat kohtasivat vanhoja Kostajien vakivihollisia, pyyhkien näin pöydältä potentiaaliset kilpailijat ja taistelivat yhdessä Hämähäkkimiehen kanssa ansaiten tämän luottamuksen. Mutta sarjan hiljainen nerokkuus ei ollut "yeea pahikset ovat sankareina väkivaltaisempia ja coolimpia" vaan siinä, kuinka hyvätkin teot muuttavat meitä. He pelastavat maailman, auttavat niin isoissa kuin pienissäkin ongelmissa ja kansa rakastaa heitä. Tämä arvostus alkaa muuttamaan osaa Ukonvasamista, ja pian ajatus maailman valloituksesta ei enään kiinnosta kaikkia. Busiek on tehnyt paljon hyvää työtä sarjakuvien parissa, ja Thunderbolts on varmasti tämän parhaimpia teoksia.



Sarja oli arvostelumenestys, mutta lopulta sekin koki isoja muutoksia. Busiek irrotettiin kirjoittajan hommista, ja sarjan visio vaihtui sankaroinnista yleiseen tappelemiseen. Tätä ei kestänyt kauaa, ja sarja lopetettiin hyvin pian. Busiek palasi rattiin 2005 hetkeksi, mutta suurin ja merkittävin muutos oli vasta edessä. Kun Civil War-tapahtumasarjis pyörähti käyntiin 2006, päätettiin ryhmän konsepti keksiä uudelleen. Tony Stark tarvitsi lisää taistelijoita omalle puolelleen sodassa, ja lopulta hän päätyi lopputulokseen; palkkaa superrikollisia palvelemaan hänen puolellaan, vastineeksi he saavat lyhennettyjä tuomioita ja mahdollisuuden palvella rekisteröityjen supersankarien kanssa. Tämä on se versio jonka juuret ovat selkeästi Suicide Squadin puolella.



Kirjoittajaksi tuli toinen alan legenda Warren Ellis, joka oli omiaan supersankarisarjakuvan mittoja ja traditioita venyttävään sarjaan. Elliksen Thunderbolts oli hyvin paljon synkempi kuin edeltäneet sarjat, ja osasyy tähän on loistava kuvittaja Mike Deodato. Tämä synkkyys näkyi varsinkin ryhmän johtoportaassa. Tony Stark ei itse komentanut ryhmää- tämän aika kului S.H.I.E.L.D:in johdossa. Ei, komentajana oli joitakin vuosia sitten parannuksen tehnyt bisnesmies, joka oli osoittanut älykkyytensä ja taktisen nerokkuutensa S.H.I.E.L.D:in riveissä. Ryhmän johtaja oli Norman Osborn, alias Vihreä Menninkäinen!


Ja ei, et kuvittele sitä. Mike Deodaton tapana on mallintaa piirtämiään hahmoja tunnettujen ihmisten mukaan. Hänen visionsa Norman Osbornista selkeästi oli näyttelijä Tommy Lee Jonesin näköinen. Tämä ei rajoitu pelkästään Normaniin- katuva supersankari Robbie "Vauhtipallo" Baldwin näytti Edward Nortonilta!

Warren Elliksen Thunderbolts erosi edeltäjistään huomattavasti yhdessä aspektissa: se oli todella poliittinen sarjakuva. Civil War-sarjakuvaa on mahdoton erottaa 9/11 jälkeisestä popkulttuuri-muutoksesta, ja Supersankarien Reskisteröintilaki on verrattavissa Patriot Actiin. Ja Ellis käytti Ukonvasamoita kritisoidakseen sekä Civil Warin järjettömyyttä että myös Yhdysvaltojen silloista ulko-ja sisäpolitiikkaa. Ukovasamat taistelevat lähinnä kapinallisia supersankareita vastaan, heidän tehtäviensä välissä Ellis sivaltaa sekä patrioottista kapitalismia että Fox-kanavaa. B-luokan supersankarit kuten American Eagle, Sepulchre ja Jack Flag edustavat eri mielentiloja silloisessa modernissa yhteiskunnassa, varsinkin alkuperäisasukas-sukuinen Eagle joka kommentoi, että koko laki keskittyy turvaamaan vain valkoista väestöä. Keitä kuului tähän ryhmään jotka hakkasivat sankareita töiksensä? Vanhat naamat kuten nyt parannuksen tehnyt Laululintu, yhä narsistinen Kuukivi ovat yhä mukana, mutta uusiakin löytyy. Radioaktiivinen Mies, joka on "lainassa" Kiinan hallitukselta. Miekkamies, ylpeä aatelinen jonka miekka on avain tämän voimiin. Venom, Hämähäkkimiehen vihollinen Mac Gargan kannibalistisen symbiootin hallinassa. Napakymppi, mies joka ei koskaan ammu ohi ja Robbie Baldwin alias Katumus....ex-supersankari Vauhtipallo joka tekee katumustyötä tekojensa vuoksi. Elliksen Thunderbolts oli oikein toimiva sarja. Se oli häpeilemättä tarina enemmän tai vähemmän pahoista ihmisistä tekemässä pahoja tekoja. Se kuvasi Norman Osbornin hiipivää maniaa loistavalla tavalla (Ellis & Deaodato tekevät ihmeitä Menninkäisen kanssa), taistelukohtaukset olivat dynaamisia, todella siistejä ja brutaaleja ja poliittinen subteksti antoi koko tarinalle syvyyttä.



Ellis jätti sarjan myöhemmin, ja uudeksi kirjoittajaksi tuli Andy Diggle. Civil War oli jäänyt taakse, ja Skrullien invaasion aikana sankarin asemaan kohonnut Norman Osborn nimitettiin SHIELD:in johtajaksi. Norman hylkäsi Menninkäispuvun taaksensa, ja alkoi johtamaan "Pimeyden Kostajia", superrikollisista muodostuvaa Kostajat-ryhmää. Thunderbolts muuttui Osbornin henkilökohtaiseksi murharyhmäksi, jotka hän lähettti tekemään salaisia terroritekoja ympäri maailmaa. Ryhmä koostui Mustasta Leskestä (Yelena Belova), aineettomasta hakkerista nimeltä Aave, palkkasoturisankari Paladinista, sarjamurhaaja Päämiehestä, parantumattomasta Muurahaismiehestä (Eric O'Grady), karhumies Grizzlysta, hyperpatriootti Nukesta ja ennaltanäkevästä mutantista Herra X:stä. Tämä jatkui jonkin aikaa, mutta Normanin vallan aika oli lyhyt. Asgardin piirityksen jälkeen Norman oli lyöty, tämän valheet paljastettu ja Ukonvasamat hajotettu. Kapteeni Amerikka ja Rautamies tekivät rauhan, ja Sankarien Aika oli alkanut. Mutta Ukonvasamien työ ei vieläkään ollut ohitse. Tällä kertaa kenttäjohtajaksi laitettiin tolkun mies; mies joka on ollut vankilassa ja elänyt sen kanssa. Hän on Luke Cage, Voimamies!



Kirjoittajaksi tuli tällä kertaa Jeff Parker, Marvelin talliin tullut veteraanikirjoittaja joka toi heti oman kädenjälkensä ryhmään. Luken johtaman ryhmän tarkoitus oli tehdä vaarallisia tehtäviä ympäri maailmaa, tarkoituksenaan auttaa ja käyttää superrikollisten voimia hyvään. Luke uskoo että joku heistä voi kääntää elämän kelkkansa ympäri ja parantaa tapansa, mutta ryhmä on vastahakoinen idealle. Mukana on myös kolme Ukonvasama-veteraania jotka ovat panttina Luken toiveelle: Fikseri, Laululintu ja Mach- 5, jotka ovat todistaneet asemansa sankareina ja ansainneet luottamuksen. Ryhmässä oli muitakin tuttuja naamoja: Kuukivi on yhä mukana, samoin edellisen ryhmän Aave jonka paranoidin skitsofrenia on laantunut, kunhan kukaan ei mainitse Tony Starkin nimeä. Uudet jäsenet ovat pahoista pahimpia: Brock Rumlow eli Kallo, Kapun vanha vihollinen, Cain Marko eli Juggernaut, jonka veli Xavier toivoo tekevän parannuksen sekä hämmentävä Otus, joka toimii ryhmän kuljettajana. Parkerin Thunderbolts oli hyvin lennokas ja täynnä isoja ideoita ja suuria skenaarioita; kaijujen hyökkäys Japaniin, Asgardilaisten peikkojen metsästystä sekä supervankila Lautan vankilapaon estäminen. Tätä avusti paljon kuvittaja, taaskin alan legenda Kev Walker. Myöhemmin  ryhmä sai varamiehistön (faninimi "underbolts") joihin kuului hilpeä joukko b-luokan superkonnia kuten tämän sivun alussa mainittu hauska retku Bumerangi, Hämähäkkimiehen vihollinen Tärisyttäjä, superälykäs valloittaja Centurion, supervahva Herra Hyde, paholaisen tytär Satanna ja peikkojen kasvattama asgardilainen Gunna eli Peikko. Myöhemmin porukat yhdistyvät, ja yksi kolmesta parannuksen tehneestä alkuperäisestä Ukonvasamasta karkaa heidän kanssaan matkalle läpi ajan ja avaruuden. Jeff Parker tajusi hyvin mitenkä ryhmälehtiä pitää tehdä. Ryhmätarinat eivät ole helppoja; usein yksi tai kaksi hahmoa nousevat muiden yläpuolelle ja muut jäävät varjoon. Parker teki hahmoista kuitenkin tarinan osia- taaksejätetyn katkeruus, petollisen jäsenen tuoma jännite, hahmojen omat agendat- vaikka tarinat ovat lennokkaita seikkailuja, on hahmot kuitenkin kaiken fokuksena. Parkerin tarinakokonaisuus on legendaarinen seikkailu, jossa taistellaan natseja vastaan Kapun kanssa, suunnitellaan vankilapakoa Camelotin tyrmistä ja metsästetään Viiltäjä-Jackia Lontoon yössä.


Miksi kaikki Bumerangi-nimiset tyypit ovat retkuja?



Jeff Parkerin ura Thunderboltsien parissa kesti kolme vuotta, ja hän päätti Ukonvasamien tarinan hienosti, jättäen myös pöydän auki mahdollisille uusille tarinoille. Mikä sitten oli luvassa seuraavaksi Ukonvasamien varalle? Jotain hyvin erilaista. Kirjoittajaksi tuli Daniel Way, joka tunnettiin erittäin hyvästä työstään Deadpoolin parissa. Ryhmä ei enään ollut mitenkään tekemisessä hallituksen, alkuperäisten Ukonvasamien tai uusienkaan kanssa. Kenraali Thaddeus "thunderbolt" Ross eli Punainen Hulk kokoaa ryhmän antisankareita tekemään hänelle tärkeitä iskuja ympäri maailmaa, samalla luvaten muillekkin mahdollisuuden vaikuttaa ryhmän kohteisiin. Mukaansa hän "palkkaa" Flash Thompsonin eli Agentti Venomin, symbiootilla varustetun sotaveteraanin, Frank Castlen eli Tuomarin, Elektran...ja Deadpoolin. Apunaan Rossilla on myös punaisella gammasäteilyllä kyllästetty Samuel Sterns eli Johtaja, Hulkin arkkivihollinen. "Antisankarit tekemässä tehtäviä ympäri maailmaa" on ainoa yhteinen tekijä edeltäjien kanssa, ja sarja oli enemmän huumoripainotteinen ja satunnaisempi ilman alla kulkevaa isompaa juonta, joskin huomattavasti graafisempi väkivallan esittämisessään. Sen loppu on suhteellisen eeppinen, sillä ryhmän sisäiset paineet lopulta räjähtävät (kiitos Johtajan manipuloinnin) ja Tuomari ja Punainen Hulk ottavat yhteen isosti, kunnes Kostajat ottavat heidät talteen ja Ukonvasamat ovat taas ohitse. Sen viimeiseksi perinnöksi jää kenties se, että se on nyt valitettavasti edesmenneen Steve Dillonin viimeisiä töitä.



Ympyrä kuitenkin lopulta sulkeutuu. Nyt, Ukonvasamat ovat Talvisotilaan johtama versio 90-luvun alkuperäisestä tiimistä, mukanaan Atlas, Kuukivi ja Fikseri sekä uusi hahmo Kobik. En ole vielä päässyt lukemaan sitä, joten tämä retrospekti päättyy tähän. Thunderbolts on mielenkiintoinen Marvelin alajuonne. Se ei ikinä ole noussut eturivin sarjaksi, se ei ole päässyt elokuvien tai tv:n puolelle ja tulevaisuus tällä saralla vaikuttaa heikolta. Mutta sen kirjoittajat ja piirtäjät ovat lähes aina olleet alan veteraaneja, kokeneita ammattilaisia jotka tekivät sekalaisten superkonnien seikkailuista toimivia kokonaisuuksia. Miksi sitten tarinat superrikollisista jaksavat kiinnostaa ihmisiä? Toki osalle on vain siistiä nähdä supervoimaisia tyyppejä valloillaan ja tarinoita ilman supersankareita, mutta se ei voi olla ainoa syy. Oma teoriani on se, että haluamme nähdä inhimillisyyttä asioissa. Paha on yleistä, mutta absoluuttinen paha on tylsää. Haluamme nähdä, että rikolliset voivat muuttua, ME voimme muuttua. Ja tarinat superrikollisista käyttämässä kykyjään maailman suojelemiseen on hyvä versio tästä. Thunderbolts-sarjakuva on ollut kiinteä osa Marvelin maailmaa viimeiset 20 vuotta, ja vaikuttaa siltä, että Ukonvasamat ovat täällä vielä seuraavatkin 20.

Oikeus, kuten ukonvasama....



Atte T


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti