keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Atte Arvostaa: Hustlers

Olen lopen kyllästynyt tällä hetkellä käytävään..."keskusteluun" supersankarielokuvista ja vanhoista, äkäisistä ohjaajista. Haluan jotain hauskaa, jotain uutta, jotain rohkeaa jossa ei tarvitse ajatella mitään tuosta skismasta.

(Katsoo Hustlersin) 

That'll do it!

Hustlers



Elokuva: Strippari Destiny (Constance Wu) pääsee alan saloihin kiinni strippiklubin tähden Ramonan (Jennifer Lopez) opastuksella, ja rahan tuloa ei voi estää....kunnes vuoden 2007-2008 talouskriisi iskee. Taloudellisen ahdingon jälkeen joitain vuosia myöhemmin, Destiny ja Ramona alkavat huijaamaan rikkaita meklareita rahoistaan ilman, että heidän täytyy riisua vaatteitaan. 



Kun puhutaan tämän elokuvavuoden parhaista kohtauksista, pitää Jennifer Lopezin hahmon Ramonan esittelykohtaus lisätä listaan välittömästi. Se on kuvauksen, näyttelemisen, musiikin ja ohjaaja Lorene Scarafian tinkimättömän vision kulminoituminen, jossa Lopezia ei niinkään objektoida vaan jumaloidaa, varsinkin kohtauksen pov:n Destinyn kautta. Hustlers on todella hyvä elokuva, jota on helppo verrata muihin tositapahtumiin perustuviin rikoselokuviin (varsinkin rakenteensa puolesta) mutta joka kohteensa ja yleisen ethoksensa kautta erottuu edukseen. Elokuva perustuu Jessica Presslerin (jonka fiktiivistä versiota Elizabethia elokuvan kehyskertomuksessa esittää Julia Stiles, neat!) artikkeliin "The Hustlers at Scores"  vuodelta 2015, joka kertoo "modernin ajan Robin Hoodeista", jotka varastivat rikkailta ja ällöttäviltä miehiltä ja antoivat rahat itselleen.




Hustlers on pohjimmiltaan hahmotutkiskelu Constance Wu'n Destinyn ja Lopezin Ramonan välillä. Destiny strippaa työkseen mutta myös auttaakseen yksin asuvaa isoäitiänsä, ja hän on uusi kaupungissa. Yksinhuoltaja-äiti tähti-strippari Ramona ottaa hänet siipiensä alle, ja heidän välillään oleva suhde on elokuvan parasta antia; Destiny kutsuu häntä ja muita jotka liittyvät heidän operaatioonsa siskoikseen, mutta Ramonan asema on enemmän äidillinen; kannustava, huolehtiva mutta myös kontrolloiva. Ensimmäinen puolisko elokuvasta on Lopezin karisman vankina, ja tämä on todellinen comeback hänelle. Toisella puoliskolla itsenäistyvä ja itsevarmuutta kerännyt Destiny valtaa enemmän alaa, ja Wu ei jää Lopezille kakkoseksi. Mukana on myös, kuten mainosjulisteista näkee,  muusikot Cardi B (jolla on kokemusta alasta) ja Lizzo, molemmat täynnä magneettista karismaa joka sopii elokuvaan täydellisesti. 


Termi male gaze on esiintynyt tarkastelussa tässä blogissa muutamaankin otteeseen, mutta mistä Hustlersissa on enemmän kyse on sen vastaparista, female gazesta. Tätä onkin syystä verrattu ja kutsuttu "stripparien Wonder Womaniksi"- molemmat keskittyvät objektisoivan kuvaamisen sijaan näiden hahmojen itsenäisyyteen ja hallintaan omasta itsestään, varsinkin seksuaalisuudestaan. Tästä on kyse Ramonan uskomattomassa esittely-skenessä ja tavassa miten Scarafianin kuvaa strippareita; patriarkaalisessa yhteiskunnassa heille on jaettu paskat kortit, ja heidän seksuaalisuutensa on se missä heidän valtansa on. "Tämä valtio on vain yksi vitun iso strippiklubi". Hustlers myös välttää useimmat sudenkuopat siinä, miten Hollywood tuppaa seksityöläisiä kuvata; kenenkään stripparin urasta ei vedetä lankoja hyväksikäyttöön tai muuhun vastaavaan. Destinylla ja Ramonalla on perheenjäseniä jotka tarvitsevat huolenpitoa, Mercedes (Keke Palmer) tarvitsee rahaa vankilassa olevan miehensä oikeuskuluihin ja Annabelle (Lili Reinhart) on perheensä hylkäämä strippauksen takia. He haluavat vain omavaraisuutta ja riippumattomuutta. Yksi tyhjentävimmistä kysymyksistä joita Destiny esittää ekonomisesti erilaisesta elämästä kotoisin olevalle Elizabethille oli: "mitä sinä tekisit 1000 dollarista?" Luokka-erojen ja talouskriisin aave on Hustlersin yllä, ja se teki Destinyn ja Ramonan kyseenalaisen "huumaa rikkaita miehiä ja vinguta heidän korttiaan" juonesta yllättävän empaattisen.

  

Hustlersissa on, kuten aiemmin sanoin, tutuhko kaava; päähenkilön vaatimaton alkutilanne ja kosketukset makeaan elämään, siitä seuraava kiito ylöspäin kaiken loksahtaessa paikoilleen ja ahneuden huuma, jota seuraa lopulta rankka alastulo henkilökohtaisten skismojen ja ahneuden loputtoman kuilun kohdatessa toisensa. Mutta Hustlers välttää kuitenkin tekemästä kenestäkään varsinaista pahista, ja teema sisaruudesta ja "women supporting women" mentaliteetti pitää kaiken freesinä ja innostavana. Wolf of Wall Streetin Jordan Belfort voisi helposti olla yksi näistä ahneista idiooteista joita Hustlersin naiset kusettavat rahoistaan. Hustlers on yksi vuoden parhaimpia viihdepommeja, hauska, älykäs ja empaattinen elokuva jonka tekninen toteutus on ykkösluokkaa. Erityisesti äänen käyttö ja leikkaaminen antaa sille omanlaistaan energiaa monissa kohtauksissa. Jonkun toisen ohjaajan ja näyttelijäkaartin käsissä tämä olisi voinut olla halpaa exploitaatiota, mutta nyt se on jotain paljon enemmän. Hustlers on juuri nyt parasta, ja suosittelen sitä lämmöllä.

Atte T  



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti