Kuten aiemmin totesin, tällä listalla on muutamakin ilmiselvä sarjakuva, jota tätä blogia lukeneet ja minut tuntevat ihmiset osaavat odottaa. Olisi kai voinut aloittaa niillä ja jättää vähemmän puhutut loppupuolelle, mutta minkäs teet. Mutta en sentään ole kirjoittanut tämän sarjakuvan tiimoilta kuin vain kerran aikaisemmin (as far as I remember).
Roope Ankan Elämä ja Teot
Miten Roope Ankasta tuli maailman rikkain ankka? Perikö hän suuren omaisuuden suvultaan - onhan heillä linna Ankkapurhassa? Kenties pankkiiri Ankka teki omaisuutensa pörssikeinottelulla ja arvopapereilla, kuten monet muut aikansa suurmiehet. Ei, todellisuus on paljon monimutkaisempi. Mississipin jokilaivoilta Montanan karjalaitumille, Australian kultaryntäyksestä Klondiken lumikentille, Roope Ankasta tuli maailman rikkain ankka olemalla ahkerampaakin ahkerampi ja ovelaa ovelampi.
Yeah, you could see this coming a mile way. Olen elinikäinen Aku Ankan fani, ja olen lukenut ensimmäiset Don Rosan kuvittamat ja kirjoittamat ankkatarinat lehdistä ollessani vielä natiainen. Roope Ankan Elämä ja Teot on Rosan 12-lukuinen tarinakokonaisuus, joka kuitenkin nousee lähes jokaisen muun hänen tarinansa yläpuolelle. Rosa otti Carl Barksin luoman viitekehyksen Roopen menneisyydestä, ja täydensi sen eeppiseksi kronikaksi Roopen elämästä, joka alkaa Skotlannista 1877 ja päättyy Ankkalinnaan 1947. Läpi vuosikymmenien ja eri mantereiden, Roope oppii monia rankkoja läksyjä, saa sekä uusia ystäviä että pitkävihaisia vihollisia ja alkaa hivuttamaan itseään hiljalleen kohti vaurautta. Samalla Rosa kasaa Ankka-tarinoille aika poikkeuksellista jatkuvaa hahmokehitystä; Roopen motiivi on aina ollut rikastua jotta hän voisi auttaa perhettään, mutta maailmaa nähdessään hän kyynistyy ja kääntyy poispäin perheestään ja kaikista muistakin jotka voisivat auttaa häntä. Roopella on monta mahdollisuutta kääntyä takaisin, korjata virheensä; tätä valoitetaan hienosti tarinassa Uniajan Urho, jossa Roopella on mahdollisuus rikastua kertaheitolla varastamalla jättiläisopaalin. Pimeässä luolassa kukaan ei ole tuomitsemassa häntä, kukaan ei ole estämässä häntä - mutta Roope valitsee silti omantuntonsa nopean rikastumisen sijaan. Myöhemmin Roope ajautuu samanlaisten tilaisuuksien eteen; haluaako hän rikastua Klondikessa, tämän juuri löydettyä jonkinlaisen harmonian yksinkertaisemman elämän kanssa? Palaako Roope siskojensa luoksen pyytämään anteeksi, vai kävisikö hän tekemässä muutaman kaupan siinä välissä? Roope seisoo toistamiseen isojen, elmää muuttavien valintojen reunalla ja nämä valinnat vaikuttavat hänen elämäänsä enemmän kuin vuosikymmenien matkat yhteensä. Täydellinen teos ei ole; Carl Barksin tarinoita rakasta Rosa toistaa myös lukuisia vähemmän hyvin vanhentuneita elementtejä niistä täysin epäkriittisesti, joka vanhentaa sarjakuvaa aika lailla (ja se ei edes ole niin vanha alunperin). Tämän huomioiden, rakastan silti tätä tarinaa niin paljon, ja olen lukenut Roope Ankan Elämä & Teot- albumin niin monta kertaa, aina nauraen samoille vitseille ja uppoutuen Roopen seikkailuihin läpi vuosikymmenien. On aika hassua sanoa että "kantsii hei lukee tää", ihan kuin ei olisi väkeä jolle Roope Ankan Elämä ja Teot ei olisi tuttu (ja en usko että lukijakuntani on ihan niin nuorta että ei olisi), mutta kannattaa ainakin lukea uudestaan jos viime kerrasta on vierähtänyt aikaa!
10 takana, 2 edessä!
Aasa T
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti