24 Sarjakuvaa Jouluksi, osa 7

Nyt kun on Itsenäisyyspäivät juhlittu, voidaan taas palata takaisin arkiseen aherrukseen, sekä perusasioiden äärelle tässäkin blogissa. Olemme nyt käyneet läpi sarjakuvissa postmodernia satiiria, aikamatkustusta, Aku Ankkaa, avaruusoopperaa, kauhua ja kotimaista. On siis luonnollista, että nyt käännämme katseemme taas uuden genren pariin- nimittäin fantasian:

Nimona

Paha tiedemies-ritari Ballister Blackheart saa tahtomattaan itselleen apurin nimeltä Nimona. Nimona on rämäpäinen muodonmuuttaja, ja yhdessä Ballister ja Nimona alkavat juonia juoniaan Kuningaskunnan pään menoksi. Heitä vastustaa ritari Sir Ambrosius Goldenloin, Ballisterin arkkivihollinen. Mutta on Ballister pahikseksi kovin asiallinen, järjestelmällinen ja armollinen, ja Goldenloin sankariksi aikamoinen ääliö. Mitenkä asiat oikeasti ovat?

Nimona on kaksinkertaisen Eisner-palkitun Noelle Stevensonin nettisarjakuvaan perustuva sarjakuvaromaani, joka toimii hyvin perinteisenä fantasiaseikkailuna, mutta myöskin dekonstruktiona sellaisesta. Se on paljolti hyvä-paha-binäärisen järjestelmän hiljaista ajasaloa, kun sankarit ja konnat liikkuvat alati harmaan moraalin alueella. Ballisterin imago superrikollisena ja pahana tiedemiehenän piilottaa tämän tarkoituksen romahduttaa monarkia ja fasistinen Järjestö, joka vetelee naruja taustalla, mutta hän käyttää siihen suuremmissa määrin rikollisia keinoja. Nimona itse on villi kortti tässä tarinassa; joko uskomattoman traaginen ja päähänpotkittu hahmo, tai väkivaltainen ja "todella paha" konna. Nimonan kevyt ja lennokas taide antaa kuvan lapsekkaasta fantasiaseikkailusta, mutta pinnan alla on pistävän hauska, fantasia-ja supersankaritropeja parodisoiva ja dekonstruktoiva eepos sankareista, pahiksista ja maailmasta siinä välissä.

7 takana, 17 edessä!

Atte T