24 Sarjakuvaa Jouluksi II: Osat 16 & 17

Ehh. Tänä vuonna alkoi suorastaan lupaavasti, kun onnistuin pysymään aikataulussa joka päivä. Mutta ei, aina ei kerkeä. Tänään on sitten tuplafeature: eilinen Marvel ja tämänpäivän DC. Saisikohan näitä sidottua yhteen jotenkin näppärästi. Hmmm....kävisikös vaikka " Crisis Crossover-sarjikset joita ennen ei tarvitse lukea mielestäni mitään?"

Fear Itself

Punakallon tytär, Synti, on löytänyt muinaisen Asgardilaisen aseen syvältä Antarktiksen uumenista. Kukaan ei ole jaksanut- tai pystynyt- nostamaan sitä ylös ennen Syntiä. Nyt hän on Skadi, Käärmeen Tytär. Hän vapauttaa Käärmeen, joka lähettää lisää aseita eri arvoisille ympäri maailmaa. Tämän Käärmeen nimi on Cul ja hän on Pelon Jumala. Kostajien ja Thorin täytyy nyt pysäyttää Skadi, muut Veroiset ja Käärmeen ennen kuin Odin ja Asgardin armeijat tuhoavat maapallon estääkseen Käärmeen nousun maailman herraksi.

Fear Itself on mielenkiintoinen tapahtumasarja. Siinä on heittämällä koko Marvelin päätarinoiden synkimpiä hetkiä, mutta loppua kohti mentäessä siinä on myös sankarillisimpia ja toivorikkaimpia hetkiä. Matt Fraction onnistuu tasapainottelemaan näitä hetkiä todella hyvin ja se tekee tarinasta todella viihdyttävän. Perusideana siis on se, että joukko hyvin, hyvin vahvoja pahiksia ja sankareita saa Thorin Mjölnirin veroiset aseet jotka tosin aivopesee heidät psykoottisiksi hrviöiksi. Hulk, Möykky, Juggernaut, Attuma, Titania, Imijä ja Harmaa Kalma Thorin voimilla. Siinä on todella isot panokset, paljon hienoja, eeppisiä taisteluita ja kiitos Stuart Immosen, todella upeaa kuvitusta. Fear Itself on iso, eeppinen, traaginen mutta lopulta voitonriemuisa tarina supersankareista taistelemassa superrikollisia vastaan suojellessaan maailmaa. Harvinaisempaa nykyään kuin uskoisi.

Ja siinä on ehkä paras Kapteeni Amerikka-hetki vähään aikaan. Badass.

Blackest Night

"Blackest Night falls from skies. The darkness grows as all light dies. We crave your hearts and your demise. By my Black Hand

The Dead

Shall

RISE  "

Blackest Night (suom Synkin Yö) on ehkä paras moderni suuri tapahtumasarjis jonka olen lukenut. Se on Geoff Johnsin parhaimpia töitä ja kuvittaja Ivan Reisin taidonnäyte. Kaikki DC:n supersankarit vastaan kaikki koskaan kuolleet supersankarit, superrikolliset, rakkaimmat, viholliset-kaikki- yhdessä suuressa zombimätössä. Niin paljon on supersankareita ja rikollisia kuollut vuosien aikana ettei sitä aina tajuakkaan, mutta Blackest Night muistaa kaikki. Se on rankka, väkivaltainen ja ahdistava kuten parhaat zombitarinat mutta myös voitokas, toivontäytteinen ja erittäin eeppinen.

Molemmat ovat esimerkkejä kuinka vuosien historiaa ja ideoita voidaan käyttää hyväksi ilman että lukijan täytyy tietää kaikkea hahmoista ja maailmasta. Lukekaa ja viihtykää.

17 takana, 7 edessä!

Atte T