Atte Arvostaa: Robin Hood

Okei, kävin katsomassa massaviihteeksi tarkoitetun toimintaleffan tunnetusta aiheesta, are you happy now?

Ja minulla kun oli niin hyvä ja kohtuullisen eheä elokuvavuosi tähän mennessä.

Robin Hood

Elokuva: Loxleyn Robin (Taron Egerton) joutuu eroamaan rakkaasta Marianistaan (Eve Hewson) päädyttyään ristiretkelle. Vuosien jälkeen Robin palaa kotiinsa vain huomatakseen että hänen sukutilansa on lunastettu, Marian on löytänyt uuden miehen ja Nottingham on diktaattorimaisen Seriffin (Ben Mendelsohn) ikeen alla. Kostonhimoisen maurin Yahyan (Jamie Foxx) avulla Robin alkaa suunnittelemaan kostoa sekä Nottinghamin vapautusta...

Minä pidän Robin Hoodista. Pidän useimmista Robin Hood- elokuvista. Disneyn klassikko vuodelta 1973 oli ensikosketukseni tarinaan, mutta olen myös Kevin Costnerin tähdittämän Robin Hood- Prince of Thievesin ystävä. Mutta tästä en pitänyt, en sitten yhtään. Robin Hood on huono elokuva, joka on paikka paikoin niin väkisin tehty että se on lähes viihdyttävä. Tässä Robin Hoodissa ei taaskaan jakseta varinaisesti keskittyä Robin Hoodin seikkailuun vaan hänelle annetaan, taas kerran, syntytarina. Ja tässä viihdeteollisuuden tilassa mikä muu olisikaan parempi merkki tämän elokuvan vanhaikaisuudesta kuin se, että se muistuttaa sekä moderneja sotaelokuvia a'la Hurt Locker että Christopher Nolanin Batmaneja yhtä aikaa?

Taron Egerton on mainio tähti, mutta Robin Hood tuntuu joltakin väliskipiltä tämän muuten lupaavalla uralla. Hän ei ole huono, mutta Robin Hood on sankarina tylsä, jonka motivaatiot kapinahenkisen sankarin ja kitkerän sotaveteraanin välillä hyppivät kohtauksesta toiseen, eikä hänellä tunnu olevan oikein omaa agendaa ilman Yahyaa. Jamie Foxxin Yahya, tai englantilaisittain John (GET IT) on Robinin mentorifiguuri ja hänen vihansa ja raivonsa on samaan tapaa hieman huteralla pohjalla- hän haluaa oikeutta pojalleen joka kuoli sodassa ristiretkillä englantilaisten käsissä, joten hän...auttaa Robinia kaatamaan Nottinghamin seriffin? Elokuva puksuttaa niin lujaa eteenpäin ettei näiden kummankaan hahmon ajatuksia, tunteita tai nyansseja keretä lainkaan näkemään tai kokemaan. Marian ei juuri ole kehittynyt uomastaan hahmona, vaan on näennäisen pro-aktiivinen nainen kahden miehen välissä.

Ben Mendelsohn tietää tosin 100% millaisessa roskassa hän on mukana, ja näyttelee täysin sen mukaisesti, ampuen ylitse koko ajan ja kaikkialla. Nottinghamin seriffille koitetaan antaa jonkinlaista traagista taustatarinaa, mutta koska Mendelsohn on koko ajan jossain Dungeons & Dragonsin Profionin ja Alan Rickmanin seriffin välimaastossa, ei se juuri mene mihinkään. Jamie Dornan on Robinin näennäinen kilpakumppani Puna-Will jonka lopullinen kohtalo ja nimi on sekä naurettava että suloinen siinä, että he selkeästi kuvittelivat saavansa jatko-osia. Dornanin Will on eräänlainen väliluokan centristi-hahmo, joka ei hyväksy Robinin radikalismia eikä seriffin tyranniaa, koittaen löytää keskitietä lain ja kaaoksen välissä ja minähän sanoin että tämä leffa tuntuu Nolanin Batman-leffalta?

Tämän lisäksi elokuvalla on...outo estetiikka, joka ei välttämättä olisi ongelma jos muu toimisi. Etäisesti se muistuttaa Julie Taymorin Titusta, jossa jouset ja keskiaikainen aseteollisuus yhdistyy hämmentävän moderniin designiin vaatteissa ja sen sellaisessa. Elokuvan alun kohtaus jo pelkästään saa jokaisen historioitsijan pyörtymään kauhusta. Robin Hood haluaa tällä estetiikalla ja tyylillä tehdä sidoksia nykypäivään (Robin on Irakin sodan veteraani joka palaa kotiin ja huomaa valtion lunastaneen talonsa jne jne) ja samalla nostaa alkuperäisen tarinan valmiiksi jo semi näkyvät teemat luokkaeroista esiin ja hieroo niillä katsojan naamaa, jotta jokainen varmasti tajuaa että ROBIN HOOD on JAKAMASSA VAURAUTTA UUDELLEEN. Miksi tarinaa ei kokonaisuutena siirretty vain nykyaikaan? Silloin elokuvalla olisi voinut olla selkeämpi identiteetti ja se olisi voinut tarjota jotain uuttta; Robin Hood 2000-luvulla.

Kuten sanoin, minä pidän Robin Hoodista. Yksi syy miksi pidän hänestä on se, että Robin on sankari joka ei tarinoissa juuri koskaan tapa ketään. Hän on Englannin paras jousimies, mutta hän käyttää taitojaan toisten riisumiseen aseista, temppuihin ja uhkailuun. Nyt Robin pistää kylmäksi uskomattoman määrän Seriffin vartijoita, mutta koska elokuvan vartijat ovat kasvottomia stormtrooperin oloisia korstoja, ei kai niillä väliä ole. Robin Hood on huono elokuva. Se on huonosti tehty, ylituotettu ja tarpeettoman suora ja sanalla sanoen tarpeeton elokuva, ja todistus taas siitä kuinka vähän kukaan oikeasti tuntuu välittävän Robin Hoodista hahmona ja tarinana. Kaiken tämän "radikaalin ja edgyn" muuntelun takana on kuitenkin suhteellisen turvallinen ja tylsä toimintaleffa. Elokuvan alussa Munkki Tuck (Tim Minchin, ainoa hyvä asia) kehottaa unohtamaan kaiken mitä tiedät. Ehkä se onkin parasta; unohda Robin Hood, unohda miten hyviä tarinoita kerrotaan ja unohda kaikki elokuvat joita tämä elokuva apinoi. Ehkä siten, juuri ja juuri, Robin Hood voi tarjota jotain mielekästä.

Atte T 

PS. Tässä elokuvassa on yksi miekka, jota käytetään kerran. YKSI. Muuten käytetään pamppuja, lapioita tai konekiväärijousipyssyköitä.