24 Sarjakuvaa Jouluksi, Osa 1- Karmea Tarina

Hei, on Joulukuu. Lumi on satanut maahan ja elohopea on valunut pakkasen puolelle, ensimmäiset kauppoihin tulleet joulumakeiset alkavat mennä pahaksi ja joulutorit aukeavat ympäri Suomea. Taas jälleen on aika miettiä, mitä sitä haluaa jouluna lukea peittoon kääriytyneenä, glögimukista nousevan höyryn lämmittäessä kasvoja ja kynttilöiden lepattavan valon luodessa tunnelmaa. Sarjakuvat ovat aina hyvä lahja joko itselle tai ystävälle. Taas jälleen käymme läpi joulukalenterien hengessä 24 sarjakuvaa jouluksi, joskin nyt muutamme edellisten vuosien pelisääntöjä. Ensimmäiset 12 sarjakuvaa ovat kaikki kotimaisia sarjakuvia, ja viimeiset 12 ovat sitten kaikkea muuta. Aikaisempien vuosien listaukset näkee tunnistimella "joulu" joka löytyy sivun alalaidasta. Sanon myös jo nyt että emme tule pysymään aikataulussa- jotkut arviot saattavat lykätä aikataulua, jolloin tulee tuplapostauksia.

Tänään aloitamme kalenterin hieman erilaisella tavalla. Tavallisesti nämä eivät ole arvioita, vaan suosituksia (mitä arvio voi myöskin olla toisaalta), mutta tänään myös arvioin ensimmäisen kerran upouuden albumin tässä joulukalenterissa. Kävipä tuuri, silllä voin myös suositella sitä- varauksella.

Karmea Tarina- kertomus Kongosta

Tarina: Kongon vapaavaltio oli Belgian kuninkaan Leopold II:n yksityinen maa-alue Afrikassa vuosina 1885-1908. Sielä tapahtui karmeita asioita.

Aapo Kukko kunnostautui tänä vuonna loistavan Sosialisti ja Nihilisti- sarjisromaanilla, jossa unenomainen tunnelmointi ja päähenkilön sekavan mielen kuvaus toi uutta eloa perinteiseen historialliseen fiktioon. Sama taktiikka toimiii myös Kukon toisessa teoksessa tälle vuodelle, jossa nämä elementit yhdistyvät oikeasti painajaismaiseen ympäristöön. Karmea Tarina on nimensä ansainnut lyhyehkö tarina, joka kuvaa todella karmivasti hetkeä Kongon historiassa, joka on vain pisara meressä, yksi monista.

Karmea Tarina omaa nimettömän päähenkilön; pastorin, lähetyssaarnaajan tai maailmanparantajan, joka on jumissa helvetissä. Hän kärsii joka sivulla; Kongon kuumuus näkyy hänen kasvoiltaa, erpätoivo maan tilanteesta ja omasta paikastaan sielä huutaa hänen silmistään ja Herra on hänet hyljännyt. Ainoa Herra Kongossa on Association Internationale Africaine, Leopold II:n omistama osakeyhtiö joka imee valtiota kuiviin sen kansalaisten verinahasta. Yhtiön Miehet hallitsevat Kongossa, ja nimetön pastori elää täysin heidän armoillaan, kunnes näkee mahdollisuuden päästä pois, valkoisen ihon tuoman etuoikeiden nimissä.

Taide on, kuten Sosialistissa ja Nihilistissä, upean näköistä. Kukko hallitsee hyvin ihmisten kuvaamisen äärirajoilla, hikipisaroiden valuessa pitkin kasvoja ja silmien täristessä kuopissaan, ja tämä sopii tapahtumaympäristöön hienosti. Teos on väritetty yksinomaan vihreällä, mustalla ja valkoisella, korostaen ympäristön läsnäoloa upottamalla kaiken viidakon vehreyteen. Vihreä on myös jotenkin epäluonnollinen väri samaan aikaan, ja kauhuelokuvien tunnelmavalaistus-värin tavoin vihreä myös korostaa kaiken epäinhimillisyyttä ja kauheaa tilannetta missä kaikki hahmot ovat.

FEELING THE SPIRIT OF CHRISTMAS YET??

Karmea Tarina on tietyllä tavalla kliseinen kuvaus kolonisaation kauhuista; sen päähenkilö on valkoinen mies, ja tarina kerrotaan täysin hänen vinkkelistään. Se ei kuitenkaan pehmistele mitään eikä tee protagonistista sankaria. Lopun paljastus vain lisää harmaan moraalin tasoja tähän jatkuvaan painajaiseen, jossa ei sankareita tai hyviä tyyppejä ole. Karmea Tarina on jatkuva surun, kauhun ja kärsiymksen vuoristorata jossa on paljon samaa Ilmestyskirja Nyt:n kanssa- mikä ei ole ihme, sillä perustuihan se Pimeyden Sydän- romaaniin joka tapahtui Kongojoen suistoissa. Se on visuaalisesti hillityn upea teos, joka on kuitenkin aika rajua luettavaa. Suosittelen siis varauksella niille, joita aihe kiinnostaa.

1 takana, 23 edessä!

Atte T